Videot
Rentoutumistekniikoita
Hengitysharjoitukset ovat helpoin tie sisäiseen rauhaan. Vartin harjoittelu päivässä voi vähentää stressioireita huomattavasti. Hengitys on yksi sekä tahdonalaisten että autonomisen hermoston ohjaamista toiminnoista, joka yhdistää sisäistä ja ulkoista minää. Hengitä useita kertoja syvään ja rentouta kehoasi hieman enemmän joka hengenvedolla.
Palleahengitys
Harjoitus aktivoi pallean (tärkeimmän hengityslihaksen), mikä lisää ilman virtausta keuhkoihin.
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/t8ESdFZCURY.
Neliöhengitys
Tunnetaan myös laatikkohengityksenä tai 4×4-hengityksenä. Tämä tekniikka on yksinkertaisin tietoisen hengityksen muoto, ja sen tavoitteena on palauttaa hengitys normaaliin rytmiin muutamassa minuutissa.
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/_YlnUSAFwAE.
Lihasten rentouttaminen vähitellen
Yksi suosituimmista ja helppokäyttöisimmistä tavoista rentoutua on rentouttaa lihakset vähitellen. Tämä on hyödyllinen keino rentouttaa keho, kun lihakset ovat jännittyneet. Tärkeintä on tiedostaa jännitys ja sen vastakappale, eli rentoutuminen, jokaisessa kehon lihasryhmässä. Jännitä ensin lihasryhmää niin, että lihakset supistuvat tiiviiksi. Jännitä lihaksia mahdollisimman paljon pari sekuntia. Anna sitten lihasten rentoutua normaalisti. Rentouta sitten lihaksia tietoisesti vielä enemmän, jotta olet mahdollisimman rento. Kun jännität lihaksia ensin, huomaat pystyväsi rentoutumaan enemmän kuin jos yrittäisit yksinkertaisesti rentouttaa lihaksesi.
Kokeile menetelmää laittamalla kätesi nyrkkiin ja puristamalla mahdollisimman kovaa useita sekunteja. Rentouta kätesi ensin alkutilaansa ja sitten tietoisesti mahdollisimman rennoksi. Tällä menetelmällä kätesi lihasten pitäisi tuntua äärimmäisen rennoilta.
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/z_mGRRMB-xQ.
Stressi
Seuraavalla videolla näytetään, miten stressi vaikuttaa kehoon:
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/v-t1Z5-oPtU.
Lisää tietoa stressin vaikutuksista erityisesti aivoihin on seuraavalla videolla:
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/WuyPuH9ojCE.
Seuraavalla videolla kerrotaan, mitä keholle ja aivoille tapahtuu, jos ei huolehdi nukkumisesta:
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/dqONk48l5vY.
Seuraavalla videolla tarkastellaan, miten muisti tallentaa tietoa ja miten lyhytaikainen stressi vaikuttaa tähän prosessiin:
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/hyg7lcU4g8E.
Työuupumus
Lisätietoa työuupumuksesta saat katsomalla seuraavan videon:
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/Sceo_3BVv0s.
Sijaistraumatisoituminen
Mitä on sijaistraumatisoituminen tai työperäinen trauma? Videolla kerrotaan sijaistraumatisoitumisesta ja sen mahdollisista vaikutuksista työhön ja yksityiselämään. Videolla esitellään myös muutamia menetelmiä työperäisen stressin ja trauman käsittelyyn.
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/DOQWa-T1sh0.
Tapaus
Tapaus: Sosiaalialan toimijoiden itsestä huolehtiminen lähisuhdeväkivaltatapauksissa
Jari on lähisuhdeväkivallan uhrien tukemiseen erikoistuneen järjestön sosiaalityöntekijä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä yksilöiden ja perheiden kanssa, jotta he pääsevät pois vaarallisesta tilanteesta ja voivat rakentaa uuden väkivallattoman elämän. Sosiaalityöntekijänä Jari kohtaa säännöllisesti lähisuhdeväkivallan uhreja. Hän tarjoaa emotionaalista tukea, ohjaa resurssien pariin ja tarjoaa käytännön apua turvallisuuden ja vakauden palauttamisessa.
Vaikka Jari pitää työstään ja on intohimoisen sitoutunut tukemaan lähisuhdeväkivallan uhreja, hän huomaa yhä useammin, miten raskasta työ voi olla. Hän kuulee usein traumaattisia kertomuksia ja kohtaa voimakkaita tunteita, jotka kuluttavat häntä emotionaalisesti.
Pohdintatehtävät
(1) Mitä haasteita Jari kohtaa sosiaalityöntekijänä, joka työskentelee lähisuhdeväkivallan uhrien parissa?
(2) Miksi Jarin kaltaisten sosiaalityöntekijöiden voi olla vaikeaa huolehtia itsestään? Mitkä tekijät voisivat auttaa Jaria tunnistamaan tuen tarpeen ja miten häntä voitaisiin kannustaa pyytämään ja ottamaan vastaan apua?
(3) Miten itsestä huolehtimisen laiminlyönti, kuten se, ettei aseta rajoja töissä, vaikuttaa Jarin suorituskykyyn ja hyvinvointiin?
(4) Miten Jari voisi huolehtia itsestään paremmin ja ottaa tuen vastaan?
(5) Miten sosiaalialan työympäristöä voitaisiin parantaa, jotta Jarin kaltaiset sosiaalityöntekijät voisivat huolehtia itsestään paremmin?
(6) Mitkä resurssit ja tukimekanismit voisivat auttaa samankaltaisia sosiaalityöntekijöitä huolehtimaan itsestään paremmin?
Esimerkkejä
(1) Jarilla on useita haasteita itsestä huolehtimisessa. Haasteita ovat:
- Emotionaalinen taakka: Jatkuva altistuminen traumaattisille kertomuksille ja voimakkaille tunteille voi olla emotionaalisesti uuvuttavaa.
- Voimakas stressi: Asiakkaiden tilanteiden kiireellisyys ja monimutkaisuus voivat tehdä ympäristöstä stressaavan.
- Myötätuntouupumus: Ajan mittaan Jarin empatiakyky voi heikentyä jatkuvan muiden traumoille altistumisen vuoksi.
- Sijaistraumatisoituminen: Asiakkaiden traumojen omaksuminen voi aiheuttaa traumaperäistä stressihäiriötä (PTSD) muistuttavia oireita.
- Resurssien rajallisuus: Rajalliset resurssit ja tukijärjestelmät voivat vaikeuttaa riittävän avun antamista kaikille asiakkaille.
- Liian suuri työkuorma: Useiden tapausten ja hallinnollisten tehtävien tasapainottaminen voi johtaa ylikuormittumiseen.
(2) Jarin kaltaisilla sosiaalityöntekijöillä voi olla vaikeuksia itsestä huolehtimisessa seuraavista syistä:
- Ammatillinen sitoutuminen: Vahva sitoutuminen asiakkaan auttamiseen voi vaikeuttaa omien tarpeiden priorisointia.
- Syyllisyydentunteet: Syyllisyys ajan käyttämisestä itseensä, kun asiakkaat ovat avun tarpeessa.
- Koettu vastuu: Tunne siitä, että on vastuussa asiakkaan hyvinvoinnista voi aiheuttaa ylirasitusta.
- Ajan puute: Suurten tapausmäärien ja vaativien aikataulujen vuoksi itsestä huolehtimiseen voi olla vain vähän aikaa.
- Työkulttuuri: Sosiaalityön kulttuuri saattaa aliarvioida itsestä huolehtimisen tärkeyttä tai sivuuttaa sen.
Tekijöitä, jotka voivat auttaa Jaria tunnistamaan tuen tarpeen, ovat muun muassa:
- Fyysiset ja psyykkiset oireet: Työuupumuksen oireet, kuten väsymys, ärtyisyys ja ahdistus.
- Työtovereiden palaute: Työtoverit huomaavat muutoksia Jarin käytöksessä tai suorituksessa.
- Ohjaus: Esihenkilöiden kannustus itsestä huolehtimisen priorisointiin.
- Koulutus: Tietoisuusohjelmat, joissa nostetaan esiin työuupumuksen merkkejä ja itsestä huolehtimisen tärkeyttä.
Jaria voidaan kannustaa pyytämään ja ottamaan vastaan apua seuraavilla tavoilla:
- Kannustavan ympäristön luominen: Itsestä huolehtimista arvostavan ja tukevan työpaikkakulttuurin edistäminen.
- Vertaistuki: Keskinäistä tukea tarjoavien työtoverien verkoston perustaminen.
- Asiantuntijaresurssien saatavuus: Neuvonta- ja mielenterveyspalvelujen saatavuus.
- Positiivinen vahvistus: Itsestä huolehtimisen käytäntöjen tunnustaminen ja palkitseminen organisaatiossa.
(3) Itsestä huolehtimisen laiminlyönti voi vaikuttaa merkittävästi Jarin suorituskykyyn ja hyvinvointiin esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Fyysiset terveysongelmat: Kohonnut alttius sairastua kroonisen stressin vuoksi.
- Mielenterveysongelmat: Kohonnut masennuksen, ahdistuneisuuden ja muiden mielenterveysongelmien riski.
- Työuupumus: Emotionaalinen ja fyysinen uupumus, joka heikentää työtyytyväisyyttä ja tehokkuutta.
- Empatiakyvyn heikkeneminen: Heikentynyt empatiakyky asiakkaiden kanssa, mikä voi vaikuttaa tarjotun tuen laatuun.
- Huono päätöksentekokyky: Päätöksentekokyvyn heikkeneminen, joka voi vaikuttaa kielteisesti asiakkaisiin.
(4) Jari voi huolehtia itsestään paremmin ja ottaa tuen vastaan useilla eri tavoilla, kuten:
- Rajojen asettaminen: Riittävän levon varmistaminen asettamalla selkeät rajat työ- ja yksityiselämän välille.
- Säännöllinen itsestä huolehtiminen: Rentoutumista ja hyvinvointia edistävä toiminta, kuten liikunta, harrastukset ja tietoisen läsnäolon menetelmät.
- Asiantuntijatuen pyytäminen: Tunteiden ja stressin käsittely neuvonnassa tai terapiassa.
- Vertaistuki: Kokemusten ja jaksamisstrategioiden jakaminen tukiryhmissä muiden sosiaalityöntekijöiden kanssa.
- Ajanhallinta: Työkuormituksen vähentäminen tehtäviä priorisoimalla ja tehokkaalla ajanhallinnalla.
- Koulutus itsestä huolehtimiseen: Työpajat ja koulutus itsestä huolehtimisen ja stressinhallinnan menetelmiin.
(5) Työympäristöä voi parantaa muun muassa seuraavilla tavoilla, jotta Jarin kaltaisilla sosiaalityöntekijöillä olisi paremmat valmiudet huolehtia itsestään paremmin:
- Itsestä huolehtimisen kulttuurin edistäminen: Kannustaminen avoimeen keskusteluun itsestä huolehtimisesta ja mielenterveydestä.
- Joustava aikataulutus: Joustavien työaikojen ja vapaa-aikakäytäntöjen ansiosta aikaa riittää palautumiseen ja omaan aikaan.
- Hyvinvointiohjelmien tarjoaminen: Fyysisiä, henkisiä ja emotionaalisia terveysresursseja sisältävien hyvinvointiohjelmien toteuttaminen.
- Yleinen ohjaus ja tuki: Emotionaalisen tuen ja ammatillisen ohjauksen tarjoaminen yleisellä ohjauksella.
- Työkuormituksen hallinta: Henkilöstön ylikuormituksen ehkäisy tapauskuormitusta tasapainottamalla.
(6) Sosiaalityöntekijöille hyödyllisiä resursseja ja tukimekanismeja ovat muun muassa seuraavat:
- Neuvonta- ja tukipalvelut: Luottamuksellisten neuvonta- ja tukipalvelujen tarjoaminen.
- Asiantuntijan neuvonta: Sosiaalityöntekijöiden tarpeisiin räätälöityjen mielenterveyspalvelujen tarjoaminen.
- Koulutus ja työpajat: Itsestä huolehtimista, sietokykyä ja stressinhallintaa käsittelevien työpajojen järjestäminen.
- Vertaistukiryhmät: Virallisten vertaistukiryhmien luominen, jotta ammattilaiset voivat jakaa kokemuksiaan ja jaksamisstrategioitaan.
- Sapattivapaa: Mahdollisuudet sapattivapaiden pitämiseen, jolloin ammattilaisilla on enemmän aikaa palautua.
- Pääsy hyvinvointitiloihin: Pääsy hyvinvointitiloihin, kuten kuntosaleille, rentoutumistiloihin ja hiljaisiin tiloihin reflektointia ja rentoutumista varten.
Eri aloilla on erilaisia tapaustutkimuksia. Katso moduulista 9 lisätietoja poliisivoimista, terveysalalta ja oikeusalalta.
Tietosivu
Lisäkoulutusmateriaalit
Itsearviointityökalu: Itsestä huolehtiminen
Itsestä huolehtiminen on terveyttä ylläpitävää ja hyvinvointia parantavaa toimintaa. Huomaat varmasti, että teet monia näistä asioista jo nyt tavallisessa arkielämässä.
Tässä itsearvioinnissa mietit, kuinka usein huolehdit itsestäsi eri tavoin. Arvioinnin tarkoitus on auttaa sinua tutustumaan itsestä huolehtimisen tarpeisiisi tunnistamalla kaavoja ja elämänalueita, jotka kaipaavat enemmän huomiota.
Arvioi asteikolla: 5 = Usein, 4 = Toisinaan, 3 = Joskus, 2 = Ei koskaan, 1 = Ei ole tullut mieleenkään
Kuinka usein teet seuraavia?
Fyysinen itsestä huolehtiminen
- Syön säännöllisesti (aamiainen, lounas ja päivällinen)
- Syön terveellisesti
- Urheilen, käyn kävelyllä, teen puutarhatöitä, kuntoilen kuntosalilla, nostelen painoja, harrastan taistelulajeja
- Ehkäisen sairauksia säännöllisellä terveydenhuollolla
- Hakeudun tarvittaessa terveydenhuoltoon
- Pidän vapaata sairaana
- Käyn hieronnassa tai hoidan kehoani muuten
- Harrastan itselleni hauskaa liikuntaa
- Käytän aikaa seksuaalisuuteen
- Nukun riittävästi
- Käytän mieleisiäni vaatteita
- Lomailen
- Teen päiväretkiä tai vietän minilomia
- En käytä stressaavaa teknologiaa (esim. älypuhelimet, sähköposti, sosiaalinen media)
Psyykkinen itsestä huolehtiminen
- Järjestän aikaa itsereflektioon
- Käyn psykoterapeutilla tai neuvojalla
- Kirjoitan päiväkirjaa
- Luen työhön liittymätöntä kirjallisuutta
- Teen jotakin, missä olen aloittelija
- Vähennän stressiä elämässäni
- Huomioin sisäiset kokemukseni (esim. unelmat, ajatukset, mielikuvat, tunteet)
- Paljastan eri piirteitäni muille
- Kokeilen uusia paikkoja (esim. menen taidemuseoon, esitykseen, urheilutapahtumaan tai muuhun kulttuuritapahtumaan)
- Opettelen vastaanottamaan toisten tarjoamaa apua ja tukea
- Olen utelias
- Kieltäydyn toisinaan lisävastuusta
- Vietän aikaa ulkona
Emotionaalinen itsestä huolehtiminen
- Vietän aikaa sellaisten ihmisten kassa, joiden seurasta nautin
- Pidän yhteyttä tärkeisiin ihmisiin elämässäni
- Kohtelen itseäni ystävällisesti (esim. kannustavalla sisäisellä dialogilla tai puhumalla itselleni myötätuntoisesti)
- Tunnen ylpeyttä itsestäni
- Luen suosikkikirjojani uudelleen tai katson lempielokuviani
- Etsin mukavia aktiviteetteja, esineitä, ihmisiä, ihmissuhteita ja paikkoja ja hakeudun niiden pariin
- Annan itselleni luvan itkeä
- Löydän asioita, jotka saavat minut nauramaan
- Ilmaisen vihani rakentavalla tavalla
Henkinen itsestä huolehtiminen
- Varaan aikaa pohdintaan, meditointiin ja/tai rukoukseen
- Vietän aikaa luonnossa
- Osallistun hengelliseen kokoontumiseen, yhteisöön tai ryhmään
- Olen avoin inspiraatiolle
- Vaalin optimismia ja toivoa itsessäni
- Tiedostan aineettomia asioita elämässä
- Olen avoin tuntemattomalle
- Tunnistan, mikä on itselleni merkityksellistä ja huomaan sen paikan elämässäni
- Laulan
- Ilmaisen kiitollisuutta
- Juhlistan virstanpylväitä itselleni merkityksellisillä rituaaleilla
- Muistan ja muistelen kuolleita läheisiä
- Hoivaan muita
- Koen jotakin ikimuistoista
- Edistän minulle tärkeitä asioita tai osallistun niihin
- Luen innoittavaa kirjallisuutta
- Kuuntelen innoittavaa musiikkia
Ammatillinen itsestä huolehtiminen
- Lounastan rauhassa
- Käytän aikaa työtoverien kanssa jutusteluun
- Varaan aikaa tehtävien suorittamiseen
- Löydän jännittäviä, kasvua edistäviä ja palkitsevia hankkeita tai tehtäviä
- Asetan rajoja työtoverien ja asiakkaiden kanssa
- Tasapainotan asiakasmääräni niin, etten pala loppuun
- Järjestän työtilani mukavaksi ja miellyttäväksi
- Saan yleistä ohjausta ja konsultointia
- Neuvottelen täyttääkseni tarpeeni
- Minulla on vertaistukiryhmä
Pohdintatehtäviä
Pohdi seuraavia kysymyksiä itsearvioinnin jälkeen:
(1) Yllättikö mikään? Tuliko arvioinnissa esiin uusia ajatuksia, joita et ollut aiemmin ajatellut?
(2) Mitkä aktiviteetit vaikuttavat sinusta enemmän rasittavilta kuin hyödyllisiltä?
(3) Miten jo huolehdit itsestäsi fyysisesti, psyykkisesti, emotionaalisesti, henkisesti ja ammatillisesti?
(4) Mitkä sinulle uusista aktiviteeteista kiinnostavat sinua erityisesti? Miten voisit sisällyttää ne elämääsi joskus tulevaisuudessa?
(5) Mitä yhtä aktiviteettia tai harjoitusta haluaisit kokeilla nyt tai mahdollisimman pian?
Stressikäyrä
Seuraavassa kuvassa näkyy stressikäyrän eteneminen liian vähäisestä stressistä työuupumukseen:
Liian vähän stressiä
- Passiivinen: Tässä vaiheessa stressitasot ovat hyvin alhaiset. Yksilöstä saattaa tuntua tylsistyneeltä, irralliselta ja motivoitumattomalta. Paine ei riitä stimuloimaan toimintaa tai keskittymistä.
- Rentoutunut: Stressitason noustessa hieman yksilö saattaa tuntea olonsa rentoutuneeksi, mutta ei silti tunne tarvetta suoriutua. Tuottavuuteen kannustaa vain hyvin vähäinen kiire tai haaste.
Optimaalinen määrä stressiä
- Väsymys: Kun stressi saavuttaa kohtalaisen tason, yksilöiden energiataso ja keskittyminen alkavat parantua. Vaiheelle on ominaista kohonnut valppaus ja motivaatio, jolloin yksilö suoriutuu hyvin. Tällä optimaalisella suorituskykyalueella stressi on positiivinen voima.
Liikaa stressiä
- Uupumus: Optimaalisen määrän jälkeen stressitasot kohoavat liian korkealle, jolloin suorituskyky heikkenee. Yksilöt saattavat tuntea fyysistä tai henkistä uupumusta, mikä heikentää tuottavuutta. Stressi alkaa verottaa kehoa ja mieltä, jolloin korkean suorituskyvyn ylläpitäminen vaikeutuu.
Työuupumus
- Ahdistus/viha/paniikki: Tässä vaiheessa pitkään jatkuneella suurella stressillä on vakavia emotionaalisia ja psykologisia vaikutuksia. Yksilöt saattavat kokea ahdistusta, vihaa tai paniikkia, mikä heikentää heidän toimintakykyään huomattavasti.
- Hajoaminen: Krooninen stressi johtaa lopulta täydelliseen hajoamiseen. Tälle vaiheelle on tyypillistä fyysinen, emotionaalinen ja henkinen uupumus, jonka vuoksi yksilöt eivät pysty suoriutumaan tai sietämään stressiä. Se voi ilmetä voimakkaana väsymyksenä, masennuksena tai täydellisenä toiminnasta luopumisena.
Sijaistraumatisoituminen
Seuraavassa tarkistuslistassa on enemmän merkkejä, jotka sinun kannattaa tuntea. Sinulla ei välttämättä ole työuupumusta tai sijaistraumatisoitumista, vaikka listan asiat pätisivätkin sinuun. Myönteinen vastaus mihin tahansa kysymykseen voi olla merkki siitä, että sinun kannattaa keskustella jonkun kanssa saadaksesi tukea.
Työuupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen tarkistuslista
- Ovatko suhteesi läheisten ystävien, perheen, lasten tai kumppanien kanssa menossa huonompaan suuntaan?
- Oletko huomannut olevasi ärtyisä, ahdistunut tai kiihtynyt tavallista useammin tai tiuskitko tavallista useammin?
- Oletko huolestunut työsuorituksestasi?
- Vältteletkö työtä, asiakkaita tai potilaita tai hermostuttaako ajatus vuorovaikutuksesta heidän kanssaan?
- Oletko huomannut suuria mielialan vaihteluita tai tunnetko, että mielialasi eivät aina ole hallinnassasi?
- Tunnetko itsesi värittömäksi, surulliseksi, vedottomaksi, uupuneeksi ilman syytä tai että olisit ”muissa maailmoissa” stressaantuessasi?
- Väsytkö tai saatko flunssan tai muun tartunnan tavallista useammin?
- Tunnetko olosi turvattomaksi tai ylenpalttisen ahdistuneeksi turvallisuudestasi?
- Rauhoitteletko itseäsi tavoilla, jotka voivat turruttaa tai lisätä stressiä myöhemmin, kuten ajattelematon syöminen, alkoholin tai päihteiden käyttö tai tupakointi?
- Tuntuuko sinusta, että olet menettänyt toivosi tai että ihmiskunnassa on vain vähän hyvää?
- Näetkö painajaisunia, nukutko huonosti tai onko sinulla mieleen tunkeutuvia ajatuksia tai järkyttäviä mielikuvia?
- Tarkkaile hengitystäsi päivän aikana – otatko useammin enemmän kuin 15 hengenvetoa minuutissa? Tai vähemmän kuin seitsemän? Liittyykö se työn tai muiden stressiä laukaisevien tekijöiden ajatteluun?
Lisäkoulutusmateriaalit
Osaamisen arviointi: Itsestä huolehtiminen
Vaikeat lähisuhdeväkivaltaan liittyvät tilanteet
Etulinjan toimijoilla on tärkeä rooli: he tarjoavat uhreille emotionaalista tukea, parantavat heidän turvallisuuttaan ja antavat oikeusapua. He kuitenkin kohtaavat usein ennalta arvaamattomia ja monimutkaisia tilanteita ja monenlaisia haasteita tarjotessaan tukea uhreille.
Saat lisätietoja napsauttamalla rastia.
Strategioita itsestä huolehtimisen kehittämiseen
Seuraavia strategioita suositellaan itsestä huolehtimisen parantamiseksi työssä.
Saat lisätietoja napsauttamalla rastia.
Pohdintatehtävät
(1) Oletko tietoinen odotuksista, joita asetat itsellesi ammatillisessa roolissasi? Miten odotukset voivat vaikuttaa stressitasoosi ja kokonaishyvinvointiisi?
(2) Uskotko, että odotuksesi itseäsi kohtaan ovat realistisia työsi vaatimukset huomioon ottaen?
(3) Miten koet vaativan työn vaikuttavan mielenterveyteesi? Tiedostatko vaikutuksen vai pyritkö vähättelemään sitä tai unohtamaan sen?
(4) Mitä asioita koet hallitsevasi työelämässäsi?
(5) Pyydätkö tarvittaessa apua ja tukea?
(6) Miten suhtaudut stressaaviin tilanteisiin tai esteisiin työssäsi? Etsitkö ratkaisuja ennakoivasti vai tunnetko olevasi usein voimaton tai umpikujassa?
Stressi
Stressiä voi esiintyä eri elämänalueilla. Näitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:
Saat lisätietoja napsauttamalla rastia.