Aineistot ja tilastot Suomesta - Online training materials on violence

Yleisyys ja uhritutkimukset
Lähisuhdeväkivallan kustannukset
Ikäjakauma lähisuhdeväkivallassa
Kuolemaan johtava lähisuhdeväkivalta

1. Yleisyys ja uhritutkimukset

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2022 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 11 800 uhria. Uhreista aikuisia oli 9 100. Alaikäisiä uhreja oli 2 700.
Vajaat 16 % viranomaisten tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista oli ulkomaalaistaustaisia.
Pari- ja lähisuhdeväkivaltaan syylliseksi epäillyistä 76 % oli miehiä. Jos uhri oli alaikäinen, epäillyistä miehiä oli 65 %.
Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Lähteet ja lisälukemista:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu]. Viiteajankohta: 2022. ISSN=2342-9151. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 2.12.2024]. Saantitapa: https://stat.fi/julkaisu/cl8lc4yhfm4e60dukctz741r7Eurostat,

Eurostat. Sukupuoleen perustuva väkivalta -tietokanta: https://ec.europa.eu/eurostat/web/gender-based-violence/database?etrans=fi

Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta https://stat.fi/tup/sukupuolistunut-vakivalta/index.html

2. Lähisuhdeväkivallan kustannukset

Lähisuhdeväkivalta aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle, sosiaalihuollolle ja oikeudellisille palveluille. Tutkimuksessa on kuitenkin havaittu myös, että terveydenhuollon kustannukset alkavat laskea, kun väkivalta tunnistetaan.

Suomessa toteutetussa tutkimuksessa tarkasteltiin lähisuhdeväkivallasta aiheutuneita terveydenhuollon kustannuksia vuosina 2015–2020 sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä oikeudellisten palvelujen käyttöä ja kustannuksia viimeisen vuoden aikana. Tutkimushankkeessa tarkasteltiin lähisuhdeväkivallan kustannuksia aikuisten näkökulmasta. Lasten kokeman ja lapsuudessa koetun lähisuhdeväkivallan kustannusten tarkastelua tehtiin siltä osin kuin aineistot antoivat siihen mahdollisuuden.

Lähisuhdeväkivallan aiheuttama terveydenhuoltopalveluiden lisäkustannus oli 1 024 €/hlö vuosittain verrattuna muuhun väestöön. Näiden lisäkustannusten havaittiin kumuloituvan vuosittain koko kuuden vuoden seurantajakson ajan.

Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla kustannukset olivat sosiaalipalveluissa 60–90 % ja oikeuspalveluissa (ml. poliisi) 70 % korkeammat verrattuna ei parisuhdeväkivaltaa kokeneisiin. Lapsuudessa koettu väkivalta näkyi puolestaan 50 % korkeampina sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannuksina aikuisuudessa.

Naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat suorat terveydenhuollon lisäkustannukset ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Tutkimus perustuu perus- ja erikoissairaanhoidon, poliisin, Kelan ja turvakotien rekisteritietoihin sekä Gender Based Violence -väestökyselyyn. Tutkimuksessa keskityttiin vain väkivallan aiheuttamiin suoriin kustannuksiin sosiaali-, terveys- ja oikeuspalveluille.

Lähde:

Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset: Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Siltala, Heli; Hisasue, Tomomi; Hietamäki, Johanna; Saari, Juhani; Laajasalo, Taina; October, Martta; Laitinen, Hanna-Leena; Raitanen, Jani (2022-08-22) http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-385-2

3. Ikäjakauma lähisuhdeväkivallassa

Vuonna 2022 viranomaisten tietoon tulleessa väkivallassa naisuhreja oli 6732 ja miesuhreja 2333. Naisuhrien määrä kasvoi 8,1 prosenttia edellisvuodesta 2021 ja miesuhrien määrä 10,7 prosenttia. (SVT 2023.)

Alaikäisistä, alle 18-vuotiaista, uhreista poikia oli hieman yli 1 300 ja tyttöjä hieman yli 1 400.
Tyttöuhrien määrä kasvoi 4,2 prosenttia ja poikauhrien määrä 5,9 prosenttia vuodesta 2021.
Vanhempien alaikäisiin lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa ilmoitettiin 7,1 % edellisvuotta enemmän. Tietoon tuli 2 400 tapausta.
Poikien kohdalla tekijä oli 90 % tapauksista uhrin vanhempi. Tytöillä vanhempien osuus oli 86 %. (SVT 2023).

Alla oleva kaavio näyttää kaikkien naisuhrien ikäjakauman:

Perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit, jotka ovat viranomaisten tiedossa Victisin iän mukaan. Yhteensä, naisuhrit, Yhteensä, Uhrit rikosnimikkeittäin (lukumäärä), 2022.

Alla oleva kaavio näyttää kaikkien miesuhrien ikäjakauman:

Perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan uhrit, jotka ovat viranomaisten tiedossa Victisin iän mukaan. Yhteensä, miesuhrit, Yhteensä, Uhrit rikosnimikkeittäin (lukumäärä), 2022.

Lähteet:

4. Kuolemaan johtava lähisuhdeväkivalta

Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot vähenivät 2000-luvun alussa, mutta 2010-luvulla lasku ei ole jatkunut.

Vuonna 2021 viranomaisten tietoon tuli 28 lähisuhdehenkirikosta. Uhrien määrä oli sama kuin vuonna 2020. Uhreista 16 oli naisia ja 12 miehiä, ja yhteensä lähisuhdekuolemien uhreja oli 38 prosenttia kaikista uhrien henkirikoksista.

Merkittävä osa lähisuhdehenkirikoksista on harkittuja ja ne liittyvät usein erotilanteisiin. Vaikka joillakin henkirikoksen tekijöillä on historiaa uhriin kohdistuneesta väkivallasta, useimmissa tapauksissa ei ole aiempia poliisin kirjaamia tapauksia. Myös aiemmat lähestymiskiellot ja turvakotikäynnit ovat harvinaisia, samoin kuin käynnit terveyspalveluissa väkivallan suorien vaikutusten vuoksi. Lähisuhdehenkirikosten vähentäminen edellyttää siis parannuksia väkivallan varhaiseen tunnistamiseen, mutta myös riskien arviointiin ja vaikuttaviin interventioihin.

Lähteet:

Naisiin kohdistuvat parisuhdetapot: Tapahtumaketjut, taustat ja ehkäisy. Suonpää, Karoliina; Koskela, Tarja; Sutela, Mika; Törölä, Miisa; Aaltonen, Mikko Pysyvä https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-133-9

Lähisuhdeväkivalta 2021: Suurin osa lähisuhdeväkivallan uhreista on edelleen naisia tai tyttöjä, seksuaaliväkivallan uhreilla usein myös aiempia väkivaltakokemuksia https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062965892

Rikollisuustilanne 2019: rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa https://helda.helsinki.fi/items/cba601e8-dee0-471b-b6de-59cf01556a2f