1. Määritelmät
2. Ennakkoasenteiden alkuperä
3. Vinoumat
4. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ennakkoasenteet ja niiden seuraukset
5. Ennakkoasenteita purkavat strategiat
6. Viisi askelta henkilökohtaisten ennakkoasenteiden torjumiseksi
Lähteet
Johdanto
Tervetuloa Moduuliin 8: Stereotypiat ja tiedostamattomat ennakkoasenteet. Moduuli suoritetaan itseopiskeluna. Voit käydä moduulin läpi omaan tahtiisi. Moduulin voi suorittaa myös osissa, eli voit keskeyttää ja jatkaa opiskelua kun sinulle sopii. Voit myös valita mitä harjoituksia suoritat.
Tässä moduulissa tutkit stereotypioiden ja tiedostamattomien ennakkoasenteiden vaikutusta havaintoihin ja käyttäytymiseen. Ymmärrät paremmin, miksi stereotypioilla ja ennakkoasenteilla on merkittävä rooli myös lähisuhdeväkivallan kontekstissa. Omien asenteiden tunnistaminen ja käsitteleminen on ensiarvoisen tärkeää, koska ne voivat vaikuttaa siihen, miten havaitsemme ja tulkitsemme tilanteita. Ennakkoasenteet voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun ja väärinkäsityksiin siitä, kuka lähisuhdeväkivaltatilanteessa on uhri ja kuka tekijä. Asenteet voivat myös vaikuttaa siihen, että ammattilainen tulee tahattomasti syyllistäneeksi uhria tai vähättelee väkivallan vakavuutta. Moduulin 8 tarkoituksena on tarjota tietoa ja työkaluja stereotypioiden haastamiseen ja tiedostamattomien ennakkoasenteiden kohtaamiseen.
Oppimistavoitteet
+ Opiskelija ymmärtää tiedostamattomien ennakkoasenteiden ja stereotypioiden kehittymiseen vaikuttavat tekijät
+ Opiskelija osaa määritellä tiedostamattomiin ennakkoasenteisiin, stereotypioihin ja ennakkoluuloihin liittyvät keskeiset termit
+ Opiskelija tunnistaa ennakkoasenteiden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä
+ Opiskelija tunnistaa erilaisia vinoumia ja niiden vaikutusta päätöksentekoon ja käyttäytymiseen
+ Opiskelija osaa tunnistaa ja analysoida ajattelun vinoumia arjen tilanteissa erityisesti lähisuhdeväkivallan kontekstissa, sekä ei-verbaalista, sanatonta käyttäytymistä osana kommunikaatiota.
+ Opiskelija osaa reflektoida ja tunnistaa omia, tiedostamattomia käyttäytymistapoja ja osaa käsitellä lähisuhdeväkivaltatilanteita
+ Opiskelija osaa soveltaa oppimaansa tosielämän skenaarioihin
+ Opiskelija oppii muodostamaan yhteyden tiedostamattomien ajatusmallien sekä monimuotoisuuden ja osallisuuden käsitteiden välille
Tarkastele kuvaa rauhassa.
- Mikä on ensimmäinen reaktiosi tähän kuvaan?
- Tuleeko mieleesi perinteisiä sukupuolinormeja, kun näet tämän kuvan? Mitä ne ovat?
- Miten kuva haastaa tai vahvistaa perinteisiä sukupuolinormeja?
- Mitä oletuksia sinulle voi syntyä, kun näet miehen, joka harjoittaa perinteisesti naissukupuoleen yhdistettyä toimintaa?
1. Määritelmät
On tärkeää tunnistaa haitallisia asenteita ja käyttäytymistä sekä tuoda esiin näiden ilmiöiden laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tässä osiossa määritellään ensin seuraavat käsitteet: tiedostamattomat ennakkoasenteet, stereotypiat, ennakkoluulot ja syrjintä.1
Tiedostamattomat näkemykset ja ennakkoasenteet
Tiedostamattomat näkemykset ja ennakkoasenteet ohjaavat havaintojamme, asenteitamme, käyttäytymistämme, toimintaamme ja päätöksentekoamme. Automaattinen ajattelu voi johtaa virheellisiin arvioihin ja päätöksentekoon.
Selitys: Aivomme tekevät joskus vääriä päätelmiä, kun arvioimme asioita tai teemme päätöksiä ilman, että edes ymmärrämme sitä.
Stereotypiat
Ihmiseen tai ihmisryhmään liitetty mielikuva tai yksinkertaistettu käsitys, jonka kautta heitä määritellään. Tämä johtaa tiettyihin oletuksiin heidän käyttäytymisestään ja kyvyistään.
Selitys: Meillä on joskus tapana ajatella, että kaikki tiettyyn ryhmään kuuluvat toimivat tai näyttävät samanlaisilta, vaikka emme tunne kaikkia ryhmään kuuluvia.
Ennakkoluulot
Ennakkoluulot ovat tunnetasolla vahvoja arvioita tiettyihin sosiaalisiin ryhmiin kuuluvista yksilöistä. Ennakkoluulot voivat pohjautua esimerkiksi tietämättömyyteen tai stereotypioihin. Ennakkokuulo on oletus tai käsitys, joka on luotu ennen ihmiseen, asiaan tai ilmiöön tutustumista. Usein ennakkoluulot kohdistuvat kokonaiseen ihmisryhmään kuten vähemmistöön tai uskonnolliseen ryhmään.
Selitys: Joskus ihmisillä on tunnetasolla vahvoja käsityksiä muista ihmisryhmistä, ja ihmiset ajattelevat toisten ihmisryhmien olevan parempia tai huonompia riippuen siitä, mitä he ovat näistä kuulleet, tai minkälaisia he uskovat näiden olevan.
Syrjintä
Syrjintä on ennakkoluuloihin perustavaa käytöstä, jolla voi olla kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia, ja joka voi vähentää yhtäläisiä mahdollisuuksia johtaen toisten etuoikeutettuun asemaan.
Selitys: Syrjintä ei ole aina aktiivista toimintaa, vaan myös toimimatta jättäminen voi olla syrjintää. Syrjinnän perusteena voi olla mikä tahansa yksilön tai ryhmän ominaisuus, kuten sukupuoli, ikä, etninen tausta, kieli, uskonto, mielipide, toimintakyky, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskuntaluokka.
Osiossa “Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ennakkoasenteet ja niiden seuraukset” annetaan esimerkkejä näistä käsitteistä lähisuhdeväkivallan kontekstissa.
2. Ennakkoasenteiden alkuperä
Kun ymmärrämme, mistä ennakkoasenteet kumpuavat, voimme selvittää niiden perimmäisiä syitä ja taustalla vaikuttavia mekanismeja, jotka edistävät niiden muodostumista ja ylläpitämistä. Ennakkoasenteita on sukupuolesta, koulutuksesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta kaikilla. Niiden avulla aivomme pystyvät nopeaan päätöksentekoon, mutta ne voivat myös johtaa syrjintään ja huonoihin päätöksiin.2
Seuraavalla englanninkielisellä videolla esitellään asiaa ja kerrotaan myös, mikä rooli aivoilla on ennakkoasenteisiin liittyen.
Yksilöllisiin ennakkoasenteisiimme vaikuttavat ajattelujärjestelmät ja millaisia kokemuksia meillä on.
1. Ajattelujärjestelmät
- Ajattelujärjestelmiä on kaksi: Järjestelmä 1 (tiedostamaton, alitajunta) ja Järjestelmä 2 (tiedostettu)
- Järjestelmä 1: mahdollistaa nopean toiminnan tallennettujen kokemusten perusteella.
Esimerkki: Kun ajamme autoa, reagoimme välittömästi tielle ryntäävään lapseen.
- Järjestelmä 2: hitaampi ja vaatii tietoista ponnistelua.
Esimerkkejä: Kiinnitämme huomiota keskusteluun tai etsimme jotakuta väkijoukosta.
2. Kokemukset
- Kokemukset muokkaavat tiedostamattomia ajatteluprosessejamme.
- Prosessit voivat joskus olla virheellisiä tai vastoin tietoisia uskomuksiamme (= tiedostamattomia ennakkoasenteita).
Esimerkki: Meillä on tapana suosia omaa
kulttuuriamme edustavia ihmisiä, koska meillä on heistä aiempaa kokemusta.
Muista ainakin nämä
- Tiedostamattomia ennakkoasenteita voi esiintyä liiallisen tietomäärän, vähäisen informaatioarvon, nopean päätöksenteon tarpeen ja tiedon moninaisuuden vuoksi.
- Ne ovat kuin oikopolkuja, joita aivomme käyttävät erityisesti silloin, kun olemme stressaantuneita tai peloissamme.
- Joskus nämä oikopolut voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun tai syrjintään, joten on tärkeää ymmärtää, että tällaisia ennakkoasenteita on myös itsellä.
- Tiedostamattomiin ennakkoasenteisiimme puuttumiseksi meidän on kyseenalaistettava käsityksemme ja arvioitava kokemuksemme uudelleen.
3. Vinoumat
Esimerkit ennakkoasenteista voivat auttaa sinua tunnistamaan erilaisia tapoja, joilla ne todellisissa tilanteissa ilmenevät. Näin niiden vaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin.3
Avaa tämä tekstiruutu, niin voit tutustua joihinkin vinoumiin.
- Ableismi, disableismi: Ableismi tarkoittaa, että vammattomuutta pidetään yhteiskunnassa normaalina, mistä seuraa, että vammaisuus on ei-normaalia. Disableismilla tarkoitetaan vammaisten henkilöiden syrjintää.
- Samankaltaisuusharha: Meitä vetävät puoleensa ihmiset, jotka ovat samanlaisia kuin me sekä ulkonäköpiirteiden että persoonallisuuden osalta. Meillä on tapana pitää ihmisistä, jotka ovat monella tavalla kaltaisiamme.
- Perusarviointivirhe tai-vinouma: Uskomme, että henkilön käyttäytyminen johtuu hänen persoonallisuudestaan, vaikka se voi johtua hänen tilanteestaan tai ympäristöstä.
- Auktoriteettivinouma: Luotamme auktoriteettien väitteisiin, vaikka ne eivät ehkä ole oikeita.
- Vahvistusharha: Valikoimme ja etsimme usein tietoa, joka tukee aiempia näkemyksiämme, ja jätämme huomiotta tiedot, jotka ovat ristiriidassa aikaisempien näkemyksiemme kanssa.
- Vinoumasokeus: Tunnistamme vinoumien vaikutuksen muiden päätöksentekoon, mutta emme huomaa niiden vaikutusta omaan päätöksentekoon. Uskomme, että olemme puolueettomia ja että ennakkoasenteet eivät vaikuta meihin, vaikka ne vaikuttavat meihin aivan kuten kaikkiin muihinkin.
- Koodinvaihto: Käyttäytymisen muuttaminen tilanteen mukaan tai riippuen siitä, kenen kanssa olemme tekemisissä.
- Other-race-ilmiö: Ihmisillä voi olla vaikeuksia tunnistaa ja erottaa eri etniseen ryhmään kuuluvien henkilöiden kasvoja. Tämä liittyy taipumukseen tunnistaa helpommin omaan etniseen ryhmään kuuluvien ihmisten kasvot.
- Etäisyysharha: Pidämme usein tärkeämpinä asioita, jotka ovat meitä lähempänä tilassa tai ajassa.
- Haalistumisharha: Kielteiset muistot haalistuvat yleensä nopeammin kuin myönteiset muistot, mikä voi joskus johtaa puolueelliseen käyttäytymiseen.
- Viitekehysvaikutus: Erilaiset tavat esittää tietoa voivat vaikuttaa siihen, miten ihmiset reagoivat, vaikka sisältö olisi sama.
- Sukupuolivinouma: Sukupuoleen perustuvat puolueelliset käsitykset ja stereotypiat voivat johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun tai tilanteiden virheelliseen tulkintaan.
- Näennäiskorrelaatio: Stereotypiat johtavat usein tiettyjen ominaisuuksien havaitsemiseen tietyissä ryhmissä, vaikka niitä ei todellisuudessa esiinny tai niistä ei ole todisteita.
- Oikeuslaitoksen puolueellisuus: Vinoumat, jotka voivat vaikuttaa tuomareiden päätöksentekoon, kuten tuomarin henkilökohtaiset uskomukset, mielipiteet tai kokemukset, jotka vaikuttavat epäasianmukaisesti hänen päätöksentekoonsa.
- Tekoälyn vinoumat, algoritmiharha: Tekoälyn luomissa malleissa voi vääristyneen tai virheellisen tiedon tai algoritmin vuoksi esiintyä vinoumia, jotka johtavat epätasa-arvoiseen kohteluun tai syrjintään.
- Kontaktivaikutus: Kontaktien lisääminen erilaisiin ihmisiin voi auttaa vähentämään ennakkoasenteita ja vihamielisyyttä ryhmien välillä.
- Suora realismi (naiivi realismi): Uskomme, että oma käsityksemme todellisuudesta on objektiivinen ja puolueeton, ja oletamme että muut tekisivät samat johtopäätökset, jos heillä olisi samat tiedot.
- Kielteisyysvinouma: Kielteiset kokemukset tai ajatukset vaikuttavat meihin enemmän kuin neutraalit tai myönteiset.
- Edellisyysvaikutus: Ensin saamamme tieto vaikuttaa usein voimakkaasti päätelmiimme ja muistoihimme.
- Etnisyyteen perustuva vinouma: Etnisyyteen perustuvat stereotypiat ja ennakkoasenteet voivat vaikuttaa päätelmiin ja käyttäytymiseen, vaikka ne olisivat tiedostamattomia.
- Sosiaalisen suotavuuden vinouma: Välttääkseen sosiaalista pahennusta ihmiset antavat usein vastauksia, joita he olettavat muiden haluavan kuulla sen sijaan, että he ilmaisisivat todelliset ajatuksensa.
- Status quo-vinouma: Taipumus suosia nykyistä tilannetta muutosten tekemisen sijaan erityisesti silloin, kun vaihtoehtoja ja tietoa niistä on rajallisesti.
- Stereotypiat: Yleisiä oletuksia tietyistä ihmisryhmistä sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, seksuaalisen suuntautumisen, sosioekonomisen aseman tai koulutuksen perusteella.
4. Lähisuhdeväkivaltaan liittyvät ennakkoasenteet ja niiden seuraukset
Tässä osiossa opit ymmärtämään paremmin ennakkoasenteiden merkitystä lähisuhdeväkivallan yhteydessä ja ymmärtämään niiden vaikutusta mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintaan. On tärkeää tunnistaa, miten ennakkoasenteet vaikuttavat paitsi uhrien syyllistämiseen, myös tukijärjestelmien puutteisiin ja rakenteellisten esteiden tunnistamiseen. Ennakkoasenteita tunnistamalla voidaan tehokkaammin kehittää toimenpiteitä lähisuhdeväkivaltaan puuttumiseksi ja sen ennalta estämiseksi.
Sukupuolinormit ja sukupuolirooleihin liittyvät odotukset
Sukupuolinormi voi tarkoittaa tilanteesta riippuen esimerkiksi käsitystä tietyn sukupuolen paremmasta sopivuudesta johonkin asiaan, tehtävään tai asemaan. Sukupuolinormit voivat olla myös odotuksia ja oletuksia siitä, miltä eri sukupuolta olevien henkilöiden tulee näyttää ja miten heidän tulee käyttäytyä. Usein käytetään myös termiä sukupuolirooli, mutta se voi antaa vaikutelman helposti valittavasta tai vaihdettavasta roolista. Normit voivat kuitenkin rajoittaa toimintaamme valinnoistamme riippumatta.
Sukupuolinormeihin liittyvät odotukset sanelevat yksilöille, mikä on oikeanlaista ”mieheyttä” ja mikä oikeanlaista ”naiseutta”.4
Lisätietoja sukupuolesta on Moduulissa 1.
Sukupuolinormit voivat vaikuttaa kielteisesti myös miehiin, mikä näkyy esimerkiksi ilmiössä, jota kutsutaan nimellä toksinen maskuliinisuus. Sillä tarkoitetaan miehiin ja poikiin kohdistuvia haitallisia sosiaalisia normeja, jotka edistävät ajatusta siitä, että maskuliinisuus tai sen ilmaiseminen on miesten tärkein rooli. Esimerkki toksisesta maskuliinisuudesta on yleisesti käytetty ilmaus ”pojat eivät itke”, joka opettaa pojille, että heidän ei pitäisi ilmaista tunteita, ja jos he tekevät niin, heidän maskuliinisuutensa kärsii.5
Pohdintatehtävä
Miten miehet esitetään videolla, joka käsittelee maskuliinisuutta Disney-elokuvissa? Mitä kielteisiä seurauksia tällaisella maskuliinisuuden esittämisellä voi olla pojille?
Tony Porter antaa englanninkielisessä TED-puheenvuorossa esimerkin siitä, miten yhteiskunnan oletukset maskuliinisuudesta edistävät naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksymistä.
Pohdintatehtävä
Miten yhteiskunnan oletukset maskuliinisuudesta voivat edistää naisiin kohdistuvan väkivallan hyväksymistä?
Miehet lähisuhdeväkivallan uhreina
Sukupuolinormeihin liittyvät odotukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa vain naisia pidetään lähisuhdeväkivallan uhreina. Naisia pidetään ”heikkoina ja luotettavina”, kun taas miehiä pidetään aina väkivallan tekijöinä. Tämä johtaa siihen, että miehet lähisuhdeväkivallan uhreina jätetään huomiotta. Tällaisten kulttuuriin liittyvien sosiaalisten oletusten vuoksi miespuoliset lähisuhdeväkivallan uhrit kertovat väkivallasta vielä harvemmin kuin naiset. Näin ollen kaltoinkohtelu voi kärjistyä ja johtaa hengenvaarallisiin tilanteisiin. Seuraava englanninkielinen Paul’s story-podcast antaa puheenvuoron miesuhrille, Paulille.
Pohdintatehtävät
1. Mitä esteitä miehet kohtaavat raportoidessaan parisuhteessa kokemastaan väkivallasta?
2. Mitä esteitä kulttuuriset käsitykset maskuliinisuudesta voivat luoda lähisuhdeväkivaltaa kokeneille miehille, jotka hakevat apua viranomaisilta, oikeuslaitokselta ja terveydenhuollosta?
3. Miten kulttuuriset käsitykset maskuliinisuudesta voivat vaikuttaa lähisuhdeväkivallan miespuolisten uhrien käyttäytymiseen?
4. Miten miesten omat sukupuolivinoumat voivat vaikuttaa siihen, millainen heidän oma kokemuksensa lähisuhdeväkivallasta on?
Artikkelisuosituksia
Naisten esineellistäminen mediassa
Naisten esineellistämistä ja väkivallan seksualisointia esiintyy mainoksissa, musiikkivideoissa, videopeleissä, elokuvissa, pornografiassa ja muissa yhteyksissä (esim. seksistinen kielenkäyttö, viheltely ja huutelu ohikulkeville naisille). Esineellistämisen vuoksi useiden on vaikea kokea empatiaa väkivaltaa kokeneita naisia kohtaan.6
Harjoitus
Oletko viime aikoina törmännyt tiedotusvälineissä esimerkkeihin tästä ilmiöstä? Jos et, perehdy ilmiöön 10 minuutin ajan.
Esimerkki: Robin Thicke – Blurred Lines
Sanat
Kaikki nouskaa ylös
Hei, hei, hei
Hei, hei, hei (Uh)
Hei, hei, hei (Ha-ha!) (Woo!)
Viritä minut
Jos et kuule mitä yritän sanoa (Hei tyttö, tule tänne!)
Jos et voi lukea samalta sivulta (Hei)
Ehkä olen tulossa kuuroksi (Hei, hei, hei)
Ehkä tulen sokeaksi (Hei, hei, hei)
Ehkä olen sekaisin mieleltäni (Hei, hei, hei)
Okei, nyt hän oli lähellä
Yrittäessään kesyttää sinut
Mutta sinä olet eläin
Beibi, se on luonnossasi (Miau)
Anna minun vapauttaa sinut (Hei, hei, hei)
Et tarvitse ottajia (Hei, hei, hei)
Tuo mies ei tee sinua (hei, hei)
Ja siksi aion ottaa hyvän tytön (Kaikki nouskaa ylös)
Tiedän, että haluat sitä (Hei)
Tiedän, että haluat sitä
Tiedän, että haluat sitä
Olet hyvä tyttö (Hei, hei)
En voi antaa sen mennä ohitseni (Ai joo)
Olet kaukana pinnallisesta (okei)
Räjähdän kohta
Vihaan näitä hämärtyneitä linjoja
Tiedän, että haluat sitä (Hei)
Tiedän, että haluat sitä (oi-oi-oi, joo-joo)
Tiedän, että haluat sitä
Mutta olet hyvä tyttö (Ah, hei)
Tapa, jolla tartut minuun
Taidat haluta alkaa tuhmaksi (Ah, hei, hei)
Siitä vain, hae minut (Kaikki nouskaa ylös) (Tule!)
Mitä varten he tekevät unelmia
Milloin sait farkut päällesi? (Miksi?)
Mihin tarvitsemme höyryä?
Sinä kuumin narttu tässä paikassa
Olen niin onnekas (Hei, hei, hei)
Haluatko keksiä kanssani (Hei, hei, hei)
Mikä rimmaa sanan ’keksiä’ kanssa? (Hei, hei, hei)
Hei! (Kaikki nouskaa ylös)
Yhtä asiaa pyydän sinulta
Anna minun olla se, jonka luokse palaat (Tule!)
Mene Malibusta Pariisiin, boo (joo)
Minulla oli narttu, mutta hän ei ole paha kuten sinä (Uh-uh, ayy)
Joten ota yhteyttä kun olet ohikulkumatkalla (Oh)
Annan sinulle jotain joka on tarpeeksi iso repiäksesi perseesi kahtia
Kuljet pää pystyssä vaikka pukeutuisit rennosti
Tarkoitan, se on melkein sietämätöntä (Hei, hei, hei!) (Kaikki nouskaa ylös)
En tohtisi sadankaan vuoden päästä
Kuten Pharcyden biisissä, antaa sinun ohittaa minua
Ei mitään kuin viimeinen kaverisi, hän oli liian tylsä sinulle
Hän ei läiski persettäsi ja vedä hiuksiasi sillä tavalla (Pidät siitä)
Joten minä vain katson ja odotan
Jotta voit tervehtiä todellista suurta parittajaa
Monet naiset eivät voi kieltäytyä tästä parittajasta
Olen mukava kaveri, mutta älä erehdy siitä, pääset paritettavaksi (nouse ylös)
Ravista lantiota
Nouse ylös, alas
Tee se niin kuin se sattuisi, niin kuin se sattuisi
Mitä, et pidä työstä?
Hei! (Kaikki nouskaa ylös)
Kulta, voitko hengittää?
Sain tämän Jamaikalta
Se toimii aina minulle
Dakota Decaturiin (huh-huh)
Ei enää teeskentelyä (Hei, hei, hei) (Uh-huh)
Sillä nyt sinä voitat (Hei, hei, hei) (Uh-huh)
Tässä meidän alku (Hei, hei, hei) (Uh-huh)
Jonka olen aina halunnut
(Suomennos: IMPROVE)
Pohdintatehtävä
Robin Thicken Blurred Lines -kappaletta on kutsuttu ”raiskauslauluksi”. Miksi kappaleelle on mielestäsi annettu tällainen nimitys? Millaisen viestin kappale lähettää?
Julkkistapauksia
Chris Brown
Vuonna 2009 Chris Brown hakkasi Rihannan, ja julkisuuteen levisi kuvia tämän verisistä kasvoista. Tapauksen tultua ilmi yhteiskunta ei keskittynyt Chris Brownin toimintaan vaan syyllisti Rihannaa.
Chris Brownin valaehtoisessa lausunnossa on kerrottu tapahtumista.
Vaikka tapauksen tosiseikat julkaistiin, uhrin syyllistäminen jatkui. Ihmiset syyllistivät uhria edelleen keskittymällä nyt siihen ”miksi hän meni takaisin” sen sijaan, että he olisivat kysyneet ”miksi Chris Brown teki tämän” tai ”miksi yhteiskuntamme hyväksyy edelleen parisuhdeväkivallan”.
Pohdintatehtävä
Miksi luulet Rihannan jääneen suhteeseen?
Kun luit lausuntoa, kiinnititkö huomiota tekijöihin, joiden vuoksi Rihanna olisi voinut olla erityisen suuressa vaarassa?
Lisätietoja riskinarvioinnista on Moduulissa 5.
Harvey Weinstein
Harvey Weinsteinin naisiin kohdistama hyväksikäyttö ja väkivalta johti siihen, että seksuaalista väkivaltaa on alettu käsitellä aiempaa enemmän, koska hänen asemansa elokuvatuottajana Hollywoodissa oli hyvin näkyvä ja koska häntä vastaan puhuneita uhreja oli paljon.
Vuoden 2017 lopussa yli sata naista teki ilmoituksen Weinsteinin harjoittamasta väkivallasta. Weinstein oli raiskannut, esiintynyt heidän edessään alasti, pakottanut heidät hieromaan häntä, tarjonnut heille urakehitystä vastineeksi seksuaalisista palveluksista ja paljon muuta. Hänet erotettiin yrityksestään ja monista kansainvälisistä elokuva-alan organisaatiosta, minkä jälkeen hän sai syytteitä raiskauksista, seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta ahdistelusta, jotka johtivat pidätykseen. Weinsteinin ensimmäinen vastine häntä vastaan esitettyihin syytteisiin oli kirje, jossa hän toi esille, että syynä tekoihin oli se, että hän oli syntynyt 1960-luvulla.
Harvey Weinsteinin toiminta ja sen aiheuttama ilmoitusten tulva käynnistivät uudelleen kansainvälisen sosiaalisen median #MeToo-kampanjan, jonka oli alkujaan käynnistänyt Tarana Burke. Kampanja pyrki lisäämään tietoisuutta näistä rikoksista, ja sen myötä ihmiset alkoivat jakaa kokemuksiaan seksuaalisesta ahdistelusta ja väkivallasta.
#MeToo-liike on johtanut ennennäkemättömän suureen mediahuomioon ja poliittiseen keskusteluun, mutta se on myös lisännyt uhrien kokemaa painetta ja kohdannut myös takaiskuja.
Pohdintatehtävä
Tunnetko #MeToo-liikkeen? Tuleeko mieleesi muita vastaavia liikkeitä? Mitä seurauksia – myönteisiä tai kielteisiä – #MeToo-liikkeellä on mielestäsi ollut uhrien kannalta?
Donald Trump
Tallenteella Donald Trump esineellistää naisia törkeästi ja kerskuu, kuinka hän pääsee julkkisasemansa ansiosta pälkähästä, kun häntä syytetään seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta.
Varoitus: Tämä tekstiruutu sisältää kieltä, jota jotkut saattavat pitää
loukkaavana
Tallenteella hän sanoo: ”Yritin päästä nussimaan häntä. Hän oli naimisissa. … Lähestyin häntä kuin paskiainen. Mutta en onnistunut. Ja hän oli naimisissa. Sitten yhtäkkiä näen hänet, hänellä on nyt isot tekotissit ja kaikkea. Hän on muuttanut ulkonäköään täysin. … Kyllä, se on hän. Täyttä kultaa. Minun on paras käyttää Tic Tacsia siltä varalta, että alan suudella häntä. Tiedätkö, olen automaattisesti kiinnostunut kauniista naisista – alan vain suudella heitä. Se toimii kuin magneetti. Suutelen vain. En edes odota. Ja kun olet stara, he antavat sinun tehdä sen. Voit tehdä mitä vain. … Tarttua heihin p*llusta. Voit tehdä mitä vain.”
Pohdintatehtävä
Trump nimitti tallennettua keskustelua ”pukuhuonepuheeksi”. Mitkä ovat tällaisen perustelun vaarat?
HLBTIQ+-henkilöiden näkyväksi tekeminen tiedotusvälineissä
Tiedotusvälineet ovat perinteisesti jättäneet HLBTIQ+-henkilöiden (lesbot, homot, bi-ihmiset, transihmiset, intersukupuoliset ja queerit) olemassaolon suurelta osin huomiotta, ja suurin osa heidän kokemuksiaan esittäneistä sisällöistä on ollut hyvin vanhentunutta ja stereotyyppistä ja tuonut heitä esiin joko uhreina tai henkisesti sairaina, mikä on vaikuttanut heihin kohdistuvaan syrjintään.7
Dokumenttielokuva Disclosure: Transsukupuolisuus valkokankaalla esittelee transyhteisön panosta media-alalla ja transsukupuolisen representaation historiaa elokuvassa ja televisiossa sekä analysoi näiden kuvaustapojen vaikutusta transsukupuolisten ihmisten hyvinvointiin yhteiskunnassa.
Pohdintatehtävä
Mitä seurauksia puutteellisella tai virheellisellä representaatiolla voi olla käsitykseen lähisuhdeväkivallasta HLBTIQ+-suhteissa? Miten monipuolinen mediaedustavuus voi auttaa purkamaan stereotypioita?
Uhrin syyllistäminen
Uhrin syyllistämisellä tarkoitetaan tapaa saattaa lähisuhdeväkivallan uhrit osittain tai kokonaan vastuuseen kokemastaan väkivallasta sen sijaan, että tekijä joutuisi teoistaan vastuuseen. Tämä haitallinen toiminta on seurausta yhteiskunnallisista asenteista ja väärinkäsityksistä, jotka sysäävät vastuun uhrille viitaten usein siihen, että he jotenkin provosoivat tai ansaitsivat heihin kohdistetun väkivallan. Uhrin syyllistäminen ylläpitää vaikenemisen kulttuuria, vähättelee uhrien kokemuksia ja voi estää heitä hakemasta apua.8
Esimerkkejä:
- ”Uhri provosoi häntä.”
- ”Heillä kummallakin on ongelmia.”
- ”Uhrin ei olisi pitänyt mennä hänen kanssaan naimisiin.”
- ”Uhri oli humalassa.”
Kielitieteilijä, feministi ja kirjailija Julia Penelope on käyttänyt näitä esimerkkejä havainnollistaakseen, miten kielen keinoin voidaan joko syyllistää tai välttää syyllistämästä uhreja.
John pahoinpiteli Maryn.
Virke on aktiivissa. On selvää, kuka väkivallantekijä on.
Mary pahoinpideltiin Johnin toimesta.
Virke on muutettu passiiviseksi ääneksi, joten etualalle nousee Mary.
Mary pahoinpideltiin.
John jätetään kokonaan pois virkkeestä. Huomio kiinnittyy pelkästään Maryyn.
Mary on pahoinpidelty nainen.
”Olla pahoinpidelty nainen” muodostuu nyt osaksi Maryn identiteettiä. John ei ole osa lausuntoa, eikä häntä aseteta vastuuseen valinnastaan käyttää väkivaltaa.
Painopiste on siirtynyt kokonaan Maryyn eikä ole enää Johnissa, mikä ohjaa kuulijaa keskittymään uhriin rikoksentekijän toiminnan sijaan.
Lue Moduulista 3, miten tiedostusvälineissä voidaan välttää uhrien syyllistämistä.
Harjoitus: Uhrin syyllistäminen raiskaustapausten yhteydessä
Seuraavan harjoituksen tarkoituksena on tuoda esiin, miten uhria syyllistetään usein raiskaustapausten yhteydessä. Ks. myös oikeuslaitoksen puolueellisuuden määritelmä kohdassa Vinoumat. Kuvittele, että ryöstön uhrilta kysyttäisiin samantyyppisiä kysymyksiä kuin raiskauksen uhreilta yleensä kysytään. Seuraavan tekstin tarkoituksena on havainnollistaa, miten haastattelu tällöin etenisi.
”Herra Virtanen, ryöstettiinkö teidät aseella uhaten Kaivokadun- ja Kirkkokadun kulmassa?”
”Kyllä.”
”Kamppailitko ryöstäjän kanssa?”
”En.”
”Miksi ette?”
”Hän oli aseistettu.”
”Teitte siis tietoisen päätöksen suostua hänen vaatimuksiinsa sen sijaan, että olisitte vastustaneet häntä?”
”Kyllä.”
”Huusitteko te? Itkittekö te?”
”En, minua pelotti.”
”Ahaa. Onko teitä aiemmin ryöstetty?”
”Ei.”
”Oletteko aiemmin ANTANUT rahaa jollekulle?”
”Totta kai.”
”Teittekö sen vapaaehtoisesti?”
”Mihin pyrit tällä?
”Muotoillaanpa
se vaikka näin, herra Virtanen. Olette antanut rahaa ennenkin. Itse asiassa
teidät tunnetaan varsinaisena hyväntekijänä. Miten voimme nyt tietää varmasti,
että ette vain VÄITÄ, että rahat tällä kertaa ryöstettiin?”
”Hei, jos olisin halunnut –”
”Antaa olla. Mihin aikaan ryöstö tapahtui, herra Virtanen?”
”Noin kello 23.00.”
”Olitte ulkona kadulla kello 23.00? Mitä teitte siellä?”
”Kävelin.”
”Kävelitte? Tehän tiedätte, että kadulla on vaarallista niin myöhään illalla. Ettekö te tiennyt, että teidät voitaisiin ryöstää?”
”En ollut tullut ajatelleeksi sitä.”
”Mitä teillä oli silloin yllänne, herra Virtanen?”
”Hetkinen…puku. Kyllä, minulla oli puku.”
”Oliko se KALLIS puku?”
”Kyllä, kyllä oli. Minähän olen menestynyt juristina.”
”Toisin sanoen, herra Virtanen, te kävelitte kadulla myöhään yöllä yllänne puku, joka oli käytännössä mainos sille, että te saattaisitte olla hyvä kohde jollekin rahantarpeessa olevalle. Eikö niin? Jos meillä ei olisi parempaa tietoa, voisimme jopa kuvitella, että te kerjäsitte sitä tapahtuvaksi, eikö niin?”
Lähde: The Legal Bias Against Rape Victims (The Rape of Mr. Smith). Connie K. Borkenhagen, American Bar Association Journal. Huhtikuu 1975
5. Ennakkoasenteita purkavat strategiat
Seuraavilla strategioilla pyritään haastamaan ja voittamaan ennakkoasenteita, stereotypioita ja ennakkoluuloja, jotka ylläpitävät haitallista dynamiikkaa ja vaikeuttavat lähisuhdeväkivallan torjumista.
1. Stereotypioiden vastaiset mielikuvat = stereotypioiden purkaminen:
- Ihmisillä on usein ajatuksia siitä, millaisia tietyt ihmisryhmät ovat tai millaisia niiden tulisi olla.
- Asenteellisuuttamme voi auttaa vähentämään se, jos tietoisesti ajattelemme ihmisiä, jotka eroavat näistä stereotypioista.9
Seuraavasta englanninkielisestä videosta käy ilmi, että meillä on nykyisin tapana lokeroida ihmiset nopeasti, vaikka meillä saattaa olla enemmän yhteistä kuin olemme tulleet ajatelleeksi.
Pohdintatehtävä
1. Mikä on videon pääviesti?
2. Miten ja minkä ominaisuuksien perusteella jaat ihmisiä ryhmiin? Mitä ominaispiirteitä heillä mielestäsi on? Millaiset keskustelut määrittävät näitä luokitteluja ja mistä ennakkoluulosi ovat peräisin (ystäväpiiristä, mediasta, politiikasta)?
3. Mitä nämä näkökohdat tarkoittavat yhteiskunnan monimuotoisuuden ja osallisuuden kannalta?
Tutustu seuraaviin esimerkkeihin.
Esimerkki I: Mitä mieleesi tulee, kun näet naispuolisen pelastajan tai insinöörin? Onko se sinusta yllättävää?
Katso lukujen taakse:
- Eurooppalaisista 35 prosenttia uskoo, että miehet ovat naisia kunnianhimoisempia.
- Naisten ansiot ovat keskimäärin 36 prosenttia alhaisemmat kuin miesten.
- Tieto- ja viestintätekniikan alan tutkinnon suorittaneista 20 prosenttia on naisia.
Esimerkki II: Mitä mieleesi tulee, kun näet työssäkäyvän isän hoitavan lastaan? Onko se sinusta yllättävää?
Katso lukujen taakse:
- Eurooppalaisista 44 prosenttia katsoo, että naisen tärkein tehtävä on huolehtia kodista ja perheestä.
- Omaisistaan huolehtimisen vuoksi osa-aikatyötä tekevistä 82 prosenttia on naisia.
- Miehistä 21 prosenttia ja naisista 40 prosenttia käytti lastenhoitoon yli viisi tuntia päivässä.
Esimerkki III: Mitä mieleesi tulee, kun näet naispresidentin antamassa kunniamerkkiä
korkea-arvoiselle naissotilaalle? Mitä mieleesi tulee, kun näet mustan naisen
Euroopan parlamentin jäsenenä? Onko se sinusta yllättävää?
Katso lukujen taakse:
- Eurooppalaisista 69 prosenttia on sitä mieltä, että naiset tekevät miehiä todennäköisemmin päätöksiä tunteidensa perusteella.
- EU:n kansallisten parlamenttien jäsenistä 32 prosenttia on naisia.
- Euroopan parlamentin vaaleilla valituista jäsenistä 5 prosenttia (2019–2025) kuuluu etnisiin vähemmistöihin.
- EU:n suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista 8 prosenttia on naisia.
Pohdintatehtävä
Keksitkö esimerkkejä stereotypioiden vastaisista mielikuvista? Mitä näet, kun katsot esimerkkiä kuvaavien lukujen taakse?
2. Individuaatio, yksilöityminen = keskittyminen jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuteen:
- Ketään ei pitäisi arvioida ensivaikutelman perusteella tai sen perusteella, mitä ajattelemme ryhmästä, johon oletamme ihmisen kuuluvan.
- On tärkeää käyttää aikaa ja tutustua ihmiseen yksilönä.
- Voimme haastaa stereotypiamme oppimalla lisää ihmisestä ja näkemällä hänen ainutlaatuiset ominaisuutensa.10
Seuraavat kolme videota ovat esimerkkejä siitä, miten monimuotoisuutta käsitellään onnistuneesti mainoskampanjoissa.
Pohdintatehtävä
1. Mikä on näiden videoiden pääviesti? Mitä yhteistä niillä on?
2. Miten ne liittyvät individuaatioon/yksilöitymiseen eli siihen, että keskitytään jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuteen?
3. Mitä nämä näkökohdat tarkoittavat yhteiskunnan monimuotoisuuden ja osallisuuden kannalta?
Tapaus: Lähisuhdeväkivallan uhri, joka on huumeriippuvainen
Anna on 28-vuotias nainen, joka on useita vuosia ollut väkivaltaisessa suhteessa kumppaninsa Markin kanssa. Fyysisen ja emotionaalisen hyväksikäytön ohella Anna kamppailee myös huumeriippuvuuden kanssa. Hän on riippuvainen kokaiinista ja hän käyttää sitä säännöllisesti selviytymismekanismina parisuhteessaan tapahtuvien traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Anna on yrittänyt useasti päästä irti Markista ja voittaa riippuvuutensa.
Pohdintatehtävät
1. Miten stereotypiat ja vinoumat voivat vaikuttaa yhteiskunnan käsitykseen lähisuhdeväkivallan uhreista, jotka ovat huumeriippuvaisia?
2. Mitä lisähaasteita Annan kaltaiset naiset saattavat kohdata lähisuhdeväkivallan ja huumeriippuvuuden yhdistelmän vuoksi?
3. Miten individuaatio voisi auttaa muuttamaan käsitystä, joka huumeriippuvaisista lähisuhdeväkivallan uhreista on, ja heille tarjottavaa tukea?
Tapaus: Ikääntynyt lähisuhdeväkivallan uhri
Robert on 80-vuotias mies, joka on viime vuodet asunut aikuisen poikansa Michaelin kanssa. Valitettavasti tilanne on muuttunut lähisuhdeväkivallaksi. Michael pahoinpitelee sanallisesti ja fyysisesti Robertia, haukkuu ja hakkaa tätä. Robert on vanhuutensa ja heikon terveytensä vuoksi avuton ja loukussa. Hän ei osaa etsiä apua tai paeta väkivaltaa fyysisten rajoitustensa vuoksi ja myös, koska on riippuvainen pojastaan.
Pohdintatehtävät
1. Miten stereotypiat ja vinoumat voivat vaikuttaa yhteiskunnan käsitykseen iäkkäistä lähisuhdeväkivallan uhreista?
2. Mitä lisähaasteita Robertin kaltaiset uhrit saattavat ikänsä vuoksi kohdata avun hakemisessa ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa?
3. Miten individuaatio voisi auttaa lisäämään tietoisuutta ja tarjoamaan räätälöityä tukea ikääntyneille lähisuhdeväkivallan uhreille?
3. Kontaktiteoria = myönteinen kontakti auttaa vähentämään stereotypioita:
- Jos meillä on myönteisiä kokemuksia eri ryhmiin kuuluvista ihmisistä, emme usko niin herkästi stereotypioihin.11
Osa uhreista kuuluu ryhmiin, jotka ovat muita alttiimpia stereotypioille ja tiedostamattomille ennakkoasenteille. Tällaisia ovat miespuoliset uhrit, vammaiset uhrit, HLBTIQ+-suhteessa elävät uhrit, uhrit joiden sosioekonominen asema on matala tai korkea ja maahanmuuttajataustaiset uhrit. Seuraavat viisi tapausesimerkkiä havainnollistavat tätä.
Tapausesimerkki: Lähisuhdeväkivallan miesuhri
John on 35-vuotias mies, joka on ollut pitkäaikaisessa suhteessa kumppaninsa Sarahin kanssa. Viime kuukausina heidän suhteensa on huonontunut merkittävästi. Sarah on alkanut käyttäytyä yhä aggressiivisemmin ja väkivaltaisemmin Johnia kohtaan. Sarah huutaa Johnille, käyttää henkistä väkivaltaa ja hyökkää tätä vastaan lyömällä ja potkimalla. John tuntee olonsa avuttomaksi ja häpeää kertoa ystävilleen tai poliisille, koska hän pelkää, ettei kukaan usko häntä ja ettei häntä oteta vakavasti tai että häntä pidetään heikkona.
Pohdintatehtävät
1. Mitä stereotypioita ja ennakkoasenteita tapauksessa on nähtävissä? Mitkä omat vinoumat voivat vaikuttaa Johnin käsityksiin?
2. Millaisia haasteita miespuolisilla lähisuhdeväkivallan uhreilla voi olla leimautumisen ja yhteiskunnan asenteiden vuoksi?
3. Miten kontaktiteoria voisi auttaa muuttamaan käsitystä lähisuhdeväkivaltaa kohtaavista miehistä ja edistää heille tarjottavaa tukea?
Tapausesimerkki: Vammainen henkilö lähisuhdeväkivallan uhrina
Emily on 40-vuotias nainen, jolla on fyysinen vamma ja joka on pitkäaikaisessa avioliitossa miehensä Davidin kanssa. Viime vuosina heidän suhteestaan on tullut yhä väkivaltaisempi. David kaltoinkohtelee Emilyä sekä henkisesti että fyysisesti. Hän haukkuu Emilyä tämän vamman vuoksi sekä manipuloi ja hallitsee Emilyä, joka on nykyisin riippuvainen Davidistä. Emily tuntee itsensä avuttomaksi, sillä hänen vammansa on lisäeste avun hakemiselle ja pakenemiselle väkivaltaisesta suhteesta.
Pohdintatehtävät
1. Miten stereotypiat ja vinoumat voivat vaikuttaa käsitykseen vammaisista henkilöistä lähisuhdeväkivallan uhreina ja heille tarjottavasta tuesta?
2. Millaisia erityisiä vammaisuuteen liittyviä haasteita Emilyn kaltaisilla naisilla voi olla lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä tilanteissa?
3. Miten kontaktiteoria voisi auttaa lisäämään tietoisuutta vammaisten henkilöiden kokemasta lähisuhdeväkivallasta, uhrien tarpeista ja heille tarjottavasta tuesta sekä auttaa samalla tunnistamaan heidän yksilölliset kokemuksensa?
Tapausesimerkki: Lähisuhdeväkivalta HLBTIQ+-suhteessa
Lisa ja Emma ovat yli kolmekymppinen samaa sukupuolta oleva pariskunta, joka on seurustellut pari kuukautta. Viime aikoina Lisa, joka on lesbo, on alkanut kaltoinkohdella Emmaa, joka on biseksuaali. Lisa loukkaa ja vähättelee Emmaa käyttäen biseksuaalisuuteen liittyvää halventavaa kieltä. Emma tuntee olevansa loukussa ja pelkää puhua asiasta kenellekään, koska hän on huolissaan mahdollisesta leimautumisesta ja syrjinnästä sekä HLBTIQ+-yhteisön että yhteiskunnan taholta. Hän ei halua jättää Lisaa, koska rakastaa tätä.
Pohdintatehtävät
1. Miten stereotypiat ja ennakkoasenteet voivat vaikuttaa lähisuhdeväkivallan uhrien saatavilla olevaan ymmärrykseen ja tukeen HLBTIQ+-yhteisössä?
2. Mitä lisähaasteita Emman kaltaisilla uhreilla, jotka ovat parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kanssa, voi olla avun hakemisessa ja lähisuhdeväkivallasta eroon pääsemisessä?
3. Miten kontaktiteoria voisi osaltaan lisätä tietoisuutta, edistää osallisuutta ja tarjota räätälöityä tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeville HLBTIQ+-yhteisön uhreille?
Tapausesimerkki: Lähisuhdeväkivallan uhri ylemmässä yhteiskuntaluokassa
Isabella on 35-vuotias nainen, joka asuu hienolla alueella. Hän on ollut naimisissa miehensä Charlesin kanssa viimeiset 10 vuotta. Menestyksekäs liikemies Charles pahoinpitelee Isabellaa säännöllisesti ja käskee hänen peittää jäljet vaatteillaan. Isabella pelkää, että avun hakeminen saattaa johtaa julkiseen huomioon ja vahingoittaa hänen mainettaan ja sosiaalista asemaansa.
Pohdintatehtävät
1. Miten sosioekonomista asemaa koskevat stereotypiat ja ennakkoasenteet voivat vaikuttaa käsitykseen lähisuhdeväkivallasta?
2. Mitä lisähaasteita Isabellan kaltaisilla uhreilla, jotka ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa, voi olla avun hakemisessa ja lähisuhdeväkivallasta eroon pääsemisessä?
3. Miten valtadynamiikan, myös taloudellisen kontrolloinnin, ymmärtäminen voisi osaltaan parantaa Isabellan kaltaisten, hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevien, uhrien saatavilla olevaa tukea?
Tapausesimerkki: Maahanmuuttanut lähisuhdeväkivallan uhri
Amina on 30-vuotias nainen, joka on muuttanut uuteen maahan konservatiivisesta, patriarkaalisesta yhteiskunnasta. Hänellä on lukuisia haasteita sopeutua uuteen elämäänsä ja kulttuuriin. Aminan aviomies Farid hyödyntää Aminan maahanmuuttaja-asemaa ja rajallista kielitaitoa manipuloinnin ja valvonnan välineenä hyödyntäen Aminan pelkoa karkottamisesta ja perheestä ja yhteisöstä eristämisestä, minkä vuoksi Amina epäröi hakea apua.
Pohdintatehtävät
1. Miten kulttuuriset stereotypiat ja ennakkoasenteet voivat vaikuttaa käsityksiin Aminan kaltaisten lähisuhdeväkivaltaa kokevien maahanmuuttajanaisten tilanteesta ja heille tarjottavaan tukeen?
2. Mitä lisähaasteita Amina voi kohdata maahanmuuttotaustansa vuoksi lähisuhdeväkivallan ja avun hakemisen osalta?
3. Miten kulttuurisensitiivisyys ja -tietoisuuden lisääminen voisivat tukea maahanmuuttaneita lähisuhdeväkivallan uhreja siten, että samalla kunnioitetaan heidän yksilöllisiä kokemuksiaan?
4. Näkökulman ottaminen = itsensä asettaminen toisen ihmisen asemaan:
- On tärkeää yrittää ymmärtää, mitä joku muu saattaisi tuntea tai ajatella. Meidän pitäisi kuvitella, miltä meistä tuntuisi, jos olisimme heidän tilanteessaan.12
Esimerkkejä:
Mitä näen? Mitä luen tai kuulen?
Nainen, joka käyttää hiukset peittävää huivia, saapuu toimistoon.
Mitä ajattelen? Miten luokittelen?
Nainen on muslimi.
Miltä minusta tuntuu? Mitä tunteita tilanne herättää minussa? Miten arvioin, miten teen päätelmiä?
Nainen on itsevarma. / Säälin naista. / jne.
6. Viisi askelta henkilökohtaisten ennakkoasenteiden torjumiseksi
Henkilökohtaisten ennakkoasenteiden ja vinoumien käsitteleminen lähisuhdeväkivallan yhteydessä on tärkeää, koska ne voivat haitata uhrien oikeudenmukaista kohtelua ja tuen saamista. Ennakkoasenteiden käsitteleminen on osa laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat mm. pyrkimys kohti tasa-arvoisempia mahdollisuuksia ja marginalisoitujen ryhmien suojeleminen yhteiskunnassa. Ennakkoasenteiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen on tärkeää, jotta varmistutaan, että kaikki lähisuhdeväkivallan uhrit saavat tarvitsemansa avun ja oikeudet taustasta riippumatta. Seuraavat askeleet tarjoavat käytännön työkaluja omien ennakkoasenteiden tunnistamiseksi ja kyseenalaistamiseksi.13
1. Hyväksy, että sinulla on ennakkoasenteita:
- Meillä kaikilla on ajattelutapoja, jotka eivät ehkä ole reiluja kaikille.
- On tärkeää oppia lisää näistä ajattelutavoista ja siitä, miten ne voivat vaikuttaa päätöksiimme.
2. Tunnista tilanteet, joissa voi tapahtua virheitä:
- Joskus emme ehkä tee parhaita mahdollisia päätöksiä, koska meillä on kiire tai olemme vihaisia.
- On hyvä pyytää ystäviltä ja kollegoilta palautetta itsestämme, jotta opimme tunnistamaan omia toimintatapojamme.
3. Analysoi tapaa, jolla näet asiat:
- Kun näemme jotain, meissä herää ajatuksia ja tunteita.
- Voimme kysyä itseltämme, mitä näemme, mitä ajattelemme ja mitä se saa meidät tuntemaan.
4. Ymmärrä, mistä ennakkoasenteet johtuvat:
- Kokemuksemme ja kulttuuri, jonka parissa olemme kasvaneet, vaikuttaa siihen, miten näemme ja arvioimme asioita.
- Voimme miettiä, mistä ajatuksemme ovat lähtöisin ja miten ne ehkä poikkeavat muiden ajatuksista.
5. Pyri vähentämään ennakkoasenteita ja ole tietoinen niistä:
- Jos ymmärrämme, että meillä on ennakkoasenteita, voimme pyrkiä muuttamaan niitä.
- Oppiminen lisää eri aiheista voi auttaa meitä tekemään oikeudenmukaisempia johtopäätöksiä.
Koulutusmateriaalia työpajaa tai itseopiskelua varten löydät täältä.
Lähteet
- Anti-Bias. Unconscious Bias, Stereotype und Vorurteile (in German). https://www.anti-bias.eu/wissen/definitionen/unconsciousbias-definition/ ↩︎
- Anti-Bias. Denkfehler! Wie Unconscious Bias entstehen (in German). https://www.anti-bias.eu/wissen/entstehung-von-bias/denkfehler-wie-unconscious-bias-entstehen/ ↩︎
- Anti-Bias. Biases von A-Z (in German). https://www.anti-bias.eu/wissen/biases-von-a-z/ ↩︎
- The Center for Relationship Abuse Awareness. Gender Norms and Gender Role Expectations. https://stoprelationshipabuse.org/action/rape-culture/#genderroleexpectations ↩︎
- The Center for Relationship Abuse Awareness. Gender Norms and Gender Role Expectations. https://stoprelationshipabuse.org/action/rape-culture/#genderroleexpectations ↩︎
- The Center for Relationship Abuse Awareness. Objectification. https://stoprelationshipabuse.org/action/rape-culture/#objectification ↩︎
- The Center for Relationship Abuse Awareness. Trans-Misogyny. https://stoprelationshipabuse.org/action/rape-culture/#trans%20misogyny ↩︎
- The Center for Relationship Abuse Awareness. Avoiding Victim Blaming. https://stoprelationshipabuse.org/educated/avoiding-victim-blaming/ ↩︎
- Anti-Bias. Counterstereotype Imaging – Stereotype wegdenken (in German). https://www.anti-bias.eu/anti-bias-strategien/schritte-gegen-persoenliche-bias/counterstereotype-imaging/ ↩︎
- Anti-Bias. Individuation – auf die Einzigartigkeit jedes Menschen fokussieren (in German). https://www.anti-bias.eu/anti-bias-strategien/schritte-gegen-persoenliche-bias/individuation/ ↩︎
- Anti-Bias. Kontakttheorie – Kontakt hilft Stereotype und Vorurteile zu reduzieren (in German). https://www.anti-bias.eu/anti-bias-strategien/schritte-gegen-persoenliche-bias/kontakttheorie/ ↩︎
- Anti-Bias. Perspektivenübernahme – in die Schuhe des Gegenübers schlüpfen (in German). https://www.anti-bias.eu/anti-bias-strategien/schritte-gegen-persoenliche-bias/perspektivenuebernahme/ ↩︎
- Anti-Bias. 5 Schritte gegen persönliche Biases (in German). https://www.anti-bias.eu/anti-bias-strategien/schritte-gegen-persoenliche-bias/5-schritte-gegen-persoenliche-bias/ ↩︎