Moduuli 7: Koulutusmateriaalit (Lakialalle)

Gabby meni naimisiin miehensä Nickin kanssa pitkän seurustelun jälkeen ja muutti pian sen jälkeen miehensä perheen maatilalle. Pariskunta oli onnellinen maatilalla ja sai pian ensimmäisen lapsensa. Raskauden aikana Nickin käytös alkoi muuttua ja kun heidän tyttärensä syntyi, suhde ei tuntunut samalta kuin ennen. Nick vetäytyi ja vietti pitkiä aikoja yksin. Gabbyn mielestä Nick alkoi muistuttaa isäänsä, joka oli aina ollut ankara.

Nickin käytös muuttui uhkaavaksi ja kontrolloivaksi erityisesti rahankäytön ja sosiaalisten yhteyksien suhteen. Hän oli ristiriitatilanteissa yhä aggressiivisempi ja usein huusi ja heitteli tavaroita ympäri huonetta. Gabby ajatteli, että koska Nick ei satuttanut häntä fyysisesti, kyseessä ei ollut väkivaltaa. Nick ei osoittanut suurta kiinnostusta heidän tytärtään Janea kohtaan paitsi julkisella paikalla, jolloin hän esitti tytärtään jumaloivaa ja rakastavaa isää.

Jane oli yleensä hyvin käyttäytyvä lapsi, mutta Gabby huomasi, ettei tätä voinut jättää kenenkään muun hoitoon. Jane itki ja ahdistui silminnähden, kun Gabby vei hänet jonkun toisen hoitoon. Tämä oli stressaavaa Gabbylle, ja se merkitsi myös sitä, että hänen sosiaalinen piirinsä rajoittui entisestään.

Jane oppi hitaasti ryömimään, kävelemään ja puhumaan. Hänen unirytminsä häiriintyi, eikä Gabby saanut useinkaan nukkua öitään heräämättä vielä silloinkaan, kun Jane oli jo täyttänyt vuoden. Kun Jane oppi puhumaan, hän alkoi änkyttää, ja se haittasi entisestään puheenkehitystä. Gabby oli huolissaan Janesta. Lääkäri sanoi, että tämä oli normaalia joillekin lapsille ja että jos puheenkehityksen ongelmat jatkuisivat, hän voisi ohjata Janen erikoislääkärille myöhemmin.

Muutaman vuoden kuluttua Gabby ei enää voinut hyväksyä Nickin käytöstä. Riitojen aikana Nick tarttui nykyään kivääriinsä, joka hänellä oli tilaansa varten, ja Gabby piti tätä hyvin uhkaavana. Useita kertoja Nickin heittämät tavarat osuivat Gabbyyn ja hän pelkäsi yhä enemmän heidän tyttärensä puolesta. Gabby päätti lähteä ja oli yhteydessä paikalliseen naisten tukipalveluun, joka auttoi häntä saamaan Nickille lähestymiskiellon.

Kun Gabby oli vienyt Janen Nickin luota pois, tytön käytös alkoi muuttua. Janen kehitys näytti nopeutuvan, eikä Gabby ymmärtänyt miksi. Naisten tukipalvelu tarjosi myös neuvontaa, ja tässä yhteydessä Gabby puhui asiasta. Tukihenkilö toi esiin, että Janen kehitysviivästymä, änkytys, ärtymys ja eroahdistus olivat seurausta aiemmasta kaltoinkohtelusta.

Voidaan sanoa, että kyseessä oli käyttämättä jäänyt tilaisuus tunnistaa lähisuhdeväkivalta. Jos lääkäri olisi kysynyt Gabbylta tai Nickiltä (joka oli käynyt vastaanotolla kroonisen selkäkivun vuoksi) heidän suhteestaan ja perheen ja etenkin Janen tilanteesta, väkivaltatilanne olisi voitu tunnistaa jo paljon aikaisemmin.

Pohdintatehtävät

a) Mitä asianosaiset olisivat voineet tehdä paremmin?
b) Mieti, mitä viranomaisia ja ammattilaisia olisi pitänyt olla mukana Gabbyn tukemisessa ja/tai palvelujen tarjoamisessa alusta alkaen.
c) Laadi luettelo eri ammattilaisista, jotka muodostavat organisaatiosi moniammatillisen tiimin ja jotka voisivat osallistua lähisuhdeväkivaltaa kokeneille tarjottavien palvelujen tuottamiseen (tämä vaihtelee sen mukaan, missä toimit).

Ammattilaisia, palveluntarjoajia ja asiantuntijoita, jotka osallistuvat lähisuhdeväkivallasta selviytyneiden uhrien tukemiseen, voivat olla esimerkiksi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut, mielenterveyspalvelut, seksuaaliväkivaltapalvelut, sosiaalihuolto, rikosoikeusvirastot, poliisi, ehdonalaishallinto, nuoriso-oikeus, päihteiden väärinkäyttöä ja lähisuhdeväkivaltaa käsittelevät erityispalvelut, lasten ja nuorten palvelut, asumispalvelut ja koulutussektori.

Mukautettu tapauksesta: RACGP (2014): Abuse and Violence: Working with our patients in general practice

Uhri tulee poliisiasemalle ja tekee ilmoituksen, johon ei liity tuoretta tapausta.