Moduuli 4: Koulutusmateriaalit (Poliisille)

Videot
Poliisin puuttuminen lähisuhdeväkivaltatapauksiin

Seuraava englanninkielinen video havainnollistaa poliisin työtä lähisuhdeväkivaltatapauksissa:

© IMPRODOVA
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: https://youtu.be/CbN0XTOgHN0.
Tapaustutkimukset
Tapaus: Lähisuhdeväkivalta pahenee ajan myötä

Kevät 2016

Perhe F. on asunut kahden pienen lapsen kanssa omassa asunnossaan lyhyen aikaa, kun herra F. jäi työttömäksi. Rouva F. pystyy laajentamaan yritystoimintaansa ja näin hän voi varmistaa, että asuntolainaa voidaan edelleen maksaa. Rouva F. työskentelee kotoa käsin. Hän huomaa, kuinka paljon hänen miehensä kärsii tilanteesta ja tukee häntä parhaansa mukaan.

Elokuu 2016

Tilanne pariskunta F:n välillä on muuttunut erittäin jännitteiseksi. Lasten ollessa päiväkodissa, herra F. purkaa pettymyksensä ja vihansa työhakemusten hylkäämisestä ja työttömyyteen liittyvistä taloushuolista kritisoimalla ja nöyryyttämällä vaimoaan.

Rouva F. kärsii tilanteesta niin paljon, että hän ehdottaa avioliittoneuvontaa. Hän uskoo ja toivoo, että kaikki voidaan parantaa. Hän kokee, että hänen miehensä käytös on muuttunut täysin, mutta hän uskoo vakaasti, että mies palaa entiseksi itsekseen, jos hän löytää töitä.

Rouva F:n yllätykseksi herra F. reagoi väkivaltaisesti hänen ehdotukseensa saada apua ja lyö vaimoaan kasvoihin. Rouva F. on järkyttynyt, mutta pitää tätä yksittäisenä tapahtumana.

Lokakuu 2016

Naamaan läimäisyt, ravistelu ja tönäisyt tapahtuvat nyt jo viikottain. Rouva F. puolustelee miehensä käyttäytymistä itseltään, salaa sen muilta ja toivoo tilanteen paranevan, kunhan hänen miehensä saisi uuden työpaikan.

Elokuu 2017

Kesän aikana tilanne on hieman helpottunut lasten kanssa kotona kesäloman aikana. Rouva F. on toiveikas, koska myös hänen miehensä alkaa nyt työskennellä lyhytaikaisesti.

Syyskuu 2017

Rouva F. voi hengittää helpotuksesta päivän aikana, koska hänen miehensä on poissa kotoa. Iltapäivällä ja illalla hän viettää jokaisen minuutin lasten kanssa ja myös nukkuu enimmäkseen lasten kanssa yöt; hän vakuuttaa itsellensä, että lapsilla on ongelmia nukahtamisen kanssa ja että ainakin hänen miehensä pitää saada nukkua hyvin.

Joulukuu 2017

Herra F. on jälleen työtön ja päivittäinen rouva F:n syyttely, nöyryyttäminen ja pahoinpitely jatkuvat vanhaan malliin.

Päiväkodissa oleva juliste kiinnittää rouva F:n huomion. Julisteessa kerrotaan auttavasta puhelimesta, joka on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa kokeville naisille. Mainos näyttää tutulta – hän on varmasti nähnyt sen lukemattomia kertoja. Mutta ensimmäistä kertaa hän ajattelee julisteen tarkoittavan myös häntä itseään. Hän ei kuitenkaan pidä tilannettaan niin vakavana, että hän tarvitsisi apua.

Helmikuu 2018

Lähisuhdeväkivaltaa on kotona nyt entistä tiuhempaan ja rouva F:n on entistä vaikeampaa selittää tai piilottaa epävakaata käyttäytymistään, katkenneita ihmissuhteitaan ja lukuisia vammojaan perheeltään, ystäväpiiriltään ja lasten sosiaalisista piireistä. Hän eristäytyy yhä enemmän.

Syyskuu 2019

Perhe F. on nyt lähes täysin eristäytynyt muista ihmisistä: heidän läheisensä ja tuttavansa reagoivat aluksi hämmennyksellä loputtomiin peruutuksiin ja lopuksi enää pettymyksellä ja ärsyyntymisellä. Monet selittivät tilannetta perheen huomattavan kireällä taloudellisella tilanteella ja olettivat kaiken palautuvan ennalleen, kun vaikea taloustilanne olisi ohi.

Eräänä iltana makuuhuoneessa tapahtuneen erityisen väkivaltaisen fyysisen pahoinpitelyn jälkeen, jonka lapsetkin mahdollisesti kuulivat, rouva F. soittaa valtakunnalliseen naisiin kohdistuvan väkivallan neuvontapuhelimeen. Häntä helpottaa, että hänellä on joku, joka kuuntelee häntä ymmärtäväisesti.

Lokakuu 2019

Rouva F. soittaa neuvontapuhelimeen entistä useammin väkivaltaisten tapahtumien jälkeen. Hän miettii lähtöä turvakotiin. Rouva F kokee suurta huolta, koska hän ymmärtää, että myös hänen lapsensa tietävät ja ymmärtävät kodin väkivaltaisesta tilanteesta enemmän kuin hän haluaisi heidän tietävän. Tästä huolimatta rikosilmoituksen tekeminen tai eroaminen tuntuu rouva F:sta mahdottomalta.

Rouva F. kuulee, että poliisilta voi kysyä neuvoja myös anonyymisti. Hän ei ole koskaan ollut yhteydessä poliisiin, koska hän ei ole luottanut siihen, että joku poliisissa voisi ymmärtää hänen tilanteensa. Epävarmuudestaan huolimatta hän lopulta soittaa poliisilaitoksen neuvontapuhelimeen tuntemattomasta puhelinnumerosta. Rouva F. yllättyy siitä, että hänelle kerrotaan rauhallisesti faktoja eikä kukaan tuomitse tai pakota häntä tekemään rikosilmoitusta. Rouva F. kokee itsensä rohkeammaksi. Poliisin neuvot saivat hänet entistäkin tietoisemmaksi siitä, minkä hän on tiedostanut jo pitkään: helppoa ulospääsyä ei ole, ja hänen perhe-elämässään on niin haitallisia asioita, ettei niitä voi muuttaa pelkästään toivomalla. Samalla rouva F. tiedostaa, ettei hänellä ole voimaa asettua vastustamaan miestään yksin tai hakea eroa.

Marraskuu 2019

Rouva F. menee tekemään poliisilaitokselle rikosilmoitusta. Mukanaan hänellä on väkivaltatyöpalvelun tukihenkilö. Tukihenkilö on ilmoittanut asiasta poliisille etukäteen, joten he tapaavat lähisuhdeväkivaltatapauksiin erikoistuneen poliisin. Tukihenkilö on rouva F:n kanssa koko ajan. Kuulustelu etenee huolellisesti, sensitiivisesti ja asiallisesti. Rouva F. aistii, että väkivaltatyöpalvelun henkilökunnan ja poliisin välillä on ilmeisesti luottamussuhde. Tämä auttaa myös häntä kertomaan kokemuksistaan. Poliisi kysyy häneltä myös hänen ja hänen lastensa tämänhetkestä väkivallan riskistä. Rouva F. ei osaa arvioida tilannetta mutta kertoo pelkäävänsä miestään. Hänelle kerrotaan hänen oikeuksistaan asianomistajana, esitutkinnan etenemisestä ja poliisin suojelumahdollisuuksista. Poliisi kertoo rouva F:lle, että hän ilmoittaa tilanteesta lastensuojeluun.

Rouva F. soittaa veljelleen poliisiasemalta ja ilmoittaa hänelle tilanteesta. Veli lähtee välittömästi työpaikaltaan hakeakseen siskonsa ja tämän lapset yöksi kotiinsa.

Rikosilmoituksen tekemisen jälkeen poliisi käy herra F.:n luona ja antaa hänelle tiedoksi poliisin tekemän väliaikaisen lähestymiskieltopäätöksen. Herra F ohjeistetaan poistumaan kotoa. Herra F. vaikuttaa ensin hämmästyneeltä ja erittäin vihaiselta. Hän ei voi uskoa, että hänet karkotetaan asunnostaan. Saatuaan tietää oikeudellisesta tilanteesta ja saatuaan poliisilta tietoa tilapäismajoituksesta ja neuvontamahdollisuuksista, hän kuitenkin ilmoittaa sitoutuvansa pysymään erossa vaimostaan ​​ja lapsistaan ​​toistaiseksi.

Joulukuu 2019

Esitutkinnan aikana herra F. on käyttänyt itsekriminointioikeuttaan ja hän on käyttänyt asianajajaa. Herra F:ää on ohjattu väkivaltaisille henkilöille tarkoitettuihin tukipalveluihin. Rouva F. on pystynyt kuulustelussa kertomaan pitkäaikaisesta väkivallasta suhteessa. Mukanaan hänellä on ollut sama tukihenkilö. Lapsien kuulemisesta luovutaan heidän nuoren ikänsä vuoksi. Rouva F:n suostumuksella poliisi tilaa esitutkintapöytäkirjan liitteeksi lääkärinlausnnot, jotka tukevat rouva F.:n kuulustelussa antamia tietoja.

Esitutkinnan päätyttyä poliisi lähettää esitutkintapöytäkirjan syyttäjälle syyteharkintaan.

Oikeudenkäynnissä herra F. tuomitaan useista lähisuhteessa tehdyistä pahoinpitelyistä ruumiinvammoista.

Skenaario: Miehet väkivallan uhreina

Kello 16:34 parkkipaikalla kauppakeskuksen edustalla

Rouva E huutaa hätääntyneesti, kun hänen päänsä osuu auton kuljettajanpuoleiseen ovenkarmiin. Ohikulkijat huomaavat pariskunnan välisen kovan riidan ja käsirysyn. Pari menee sisään autoon ja lähtee liikkeelle, mutta toinen auto parkkihallissa estää heitä ajamasta ulos. Silloin herra E. pakenee.

Kello 16:37 hätäpuhelu hätäkeskukseen

Yksi ohikulkijoista soittaa hätänumeroon.

Kello 16:50 poliisiauto saapuu paikalle

Rouva E:n ja todistajien kertomus ei täysin selvennä tapahtumien kulkua. Todistajat sanovat nähneensä, että herra E. oli väkivaltainen rouva E:tä kohtaan. Rouva E. sanoo, että he olivat vain riidelleet, minkä jälkeen hän oli kiivennyt autoon hätääntyneenä ja loukannut päänsä. He olivat jatkaneet riitelyä autossa ja halusivat lähteä ajamaan kotiin, mutta heitä estettiin tekemästä niin. Herra E. oli todennäköisesti paennut paniikissa, koska ohikulkijat hyökkäsivät häntä kohtaan sanallisesti.

Poliisit ottavat ylös todistajien ja rouva E:n lausunnot ja henkilötiedot. Poliisit kyselevät rouva E:ltä kysymyksiä arvioidakseen väkivallan toistumisen vaaraa. Rouva E. kieltäytyy lääketieteellisestä tutkimuksesta ja häntä kehotetaan hakeutumaan terveyskeskukseen, jotta vammat voidaan dokumentoida mahdollisimman pian. Kun rouva E:lle on kerrottu hänen oikeuksistaan rikoksen uhrina, toinen poliisi ottaa hienotunteisesti esille lähisuhdeväkivallan ja tukipalvelut. Rouva E. kuuntelee poliisia, joka kertoo myös mahdollisuuksista suojella lähisuhdeväkivallan uhria (kuten lähestymiskielto, majoitus turvakodissa), mutta pysyy lausunnossaan, että kotona kaikki on hyvin. Hän kieltäytyy kaikesta tuesta ja hänelle tarjotusta rikosuhripäivystyksen esitteestä. Koska kokonaisolosuhteet viittaavat lähisuhdeväkivaltaan, poliisit ilmoittavat rouva E:lle, että he kirjaavat rikosilmoituksen, koska on syytä epäillä hänen miestään pahoinpitelystä. 

Rouva E. lopulta lähtee yksin kotiin ja julkisilla liikennevälineillä päänsäryn vuoksi.

Klo 19:14 Hätäpuhelu hätäkeskukseen 

Hätäkeskukseen tulee puhelu, jossa naapuri kertoo häiritsevästä melusta ja rouva E:n asunnossa.

Klo 19:35 Poliisioperaatio pariskunta E:n asunnossa

Pariskunnan osoitteeseen saapuu kaksi poliisiautoa, koska iltapäivän operaatio ja pariskunta E:n osoite on jo tallennettu poliisijärjestelmään. Poliisit olettavat, että kyseessä voisi olla lähisuhdeväkivaltatapaus. Poliisipartio havaitsee asuntoon astuessaan, että paikalla on pariskunta E:n lisäksi rouva E:n äiti. Kaikki ovat päihtyneitä. Kun heitä kuulustellaan erikseen, kaikki osapuolet vähättelevät tilannetta ja sanovat, että he olivat järkyttyneitä siitä, että herra E. oli paennut iltapäivällä jättäen vaimonsa yksin poliisin ja päävamman kanssa. Koska herra E:llä ja rouva E:n äidillä ei ole näkyviä vammoja eikä poliisit havaitse viitteitä rikoksesta, paikalla olevia kehotetaan pysymään rauhallisina ja heille kerrotaan, että jos poliisi kutsutaan uudelleen paikalle, lähdetään putkaan häiritsevästä melusta.

Klo 21:44 Hätäpuhelu hätäkeskukseen

Jälleen hätäpuhelu naapureilta häiritsevän metelin vuoksi. Naapurien mukaan pariskunnan ”asunnossa elämöidään kovasti. Luulemme, että siellä on taas tilanne päällä.”

Klo 22:10 Poliisioperaatio pariskunta E:n kodissa

Epäillyn lähisuhdeväkivaltatapauksen vuoksi paikalle saapuu jälleen kaksi poliisiautoa. Mukana ovat poliisit pariskunta E:n asunnon aiemmasta operaatiosta. He huomaavat, että pariskunta E:n ja rouva E:n äidin päihtymysaste on paljon korkeampi verrattuna aiempaan poliisin vierailuun. Lisäksi kaikilla läsnäolevilla on verisiä jälkiä käsissä, käsivarsissa ja kasvoissa. Herra E:n vammat ovat erityisen vakavia.

Jälleen kaikki kolme henkilöä kuullaan erikseen, jolloin rouva E. ja hänen äitinsä sanovat, että herra E. alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti heitä kohtaan ja heidän piti puolustautua.

Herra E. murtuu kyyneliin viranomaisen edessä ja sanoo, ettei kestänyt vaimonsa ja anoppinsa väkivaltaa, joka oli jatkunut vuosia, ja ettei hän tiennyt mitä muuta tehdä sinä iltana kuin vastata väkivaltaan väkivallalla. Huolimatta vahvasta päihtymyksestään, herra E. vaikuttaa uskottavalta ja antaa johdonmukaisia tietoja rikoksesta ja tähänastisista väkivallan kokemuksistaan.

Rouva E:tä ja hänen äitiään kuullaan herra E:n antamien tietojen perusteella, mihin he reagoivat sanallisesti hyvin aggressiivisesti. Molemmat haluavat hyökätä herra E:n kimppuun näyttääkseen hänelle, ”mitä seuraa, kun heistä levitetään tällaisia valheita”. 

Poliisit estävät rouva E:tä ja tämän äitiä käymästä herra E:n kimppuun asunnossa.

Herra E. haluaa lähteä asunnosta, mutta hänet voidaan majoittaa asunnottomille tarkoitettuun tilapäismajoitukseen, koska alueella ei ole miehille tarkoitettua turvakotia. Hän haluaisi ottaa yhteyttä miesten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevään neuvontakeskukseen seuraavana päivänä ja antaa lääkärin dokumentoida vammansa väkivallan. Toisin kuin rouva E. ja hänen äitinsä, hän suostuu välittömästi lääketieteelliseen hoitoon. Herra E kuljetetaan lähimpään ensiapuun ambulanssilla vammojen vuoksi. Sieltä hän menee omatoimisesti hätämajoitukseen. Jälleen molemmat naiset vakuuttavat, että heidän ”piti vain puolustautua” herra E:n hyökkäyksiä vastaan. Poliisi arvioi, että herra E:n riksi joutua uudestaan väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi vaimonsa ja anoppinsa toimesta, on korkea.

Seuraavina päivinä ja viikkoina

Esitutkinnan yhteydessä poliisi kuulee todistajia, jotka olivat ensimmäisen riidan aikana kauppakeskuksen parkkipaikalla, sekä pariskunta E:n naapurin. Herra E. antaa poliisille laajan lausunnon, jossa hän kuvaa väkivallan kehittymistä ja asteittaista lisääntymistä häntä kohtaan sekä pelkoa siitä, että joku saattaisi huomata, että hänen kokee väkivaltaa lähisuhteessaan.

Lääkärinlausunto sisällytetään esitutkintamateriaaleihin. Sen tukee herra E:n kuvausta tapahtumien kulusta. Rouva E. ja hänen äitinsä syyttävät kuulustelussa herra E:tä pahoinpitelystä. He pysyvät alkuperäisessä versiossaan, että herra E. aiheutti väkivallan eskaloitumisen, mutta kertovat tapahtumista ristiriitaisesti. Heitä koskevan pahoinpitelysyytteen osalta molemmat käyttävät itsekriminointioikeuttaan ja kieltäytyvät vastaamasta esitettyihin kysymyksiin.

Herra E. hakee neuvoja tukipalvelusta, joka tarjoaa palveluita miehille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Rouva E. ja tämän äiti määrätään perheen sisäiseen lähestymiskieltoon eivätkä he saa lähestyä herra E:tä. Herra E. saa asua kotona.

Neljän viikon kuluttua poliisin tutkimukset päättyvät tulokseen, että herra E. on ilmeisesti ollut vuosia vaimonsa ja anoppinsa väkivallan uhri. Esitutkinnan valmistuttua tapaus etenee syyttäjälle syyteharkintaan.

Skenaario: Mies uhkaa tappaa ex-vaimonsa

Hätäkeskus sai puhelun 19.11.2011 kello 21.27. Soittaja kertoi nimensä ja ilmoitti aikovansa tappaa ex-vaimonsa. Hän kertoi olevansa kotona, ja hätäkeskus lähetti poliisin hänen kotiosoitteeseensa. Kohteessa poliisit puhuttivat miestä, joka kertoi, että hänellä ja hänen ex-vaimollaan oli riitoja yhteisistä asunnoista ja mökkikiinteistöistä. Hän väitti myös, että hänen ex-vaimonsa ja tämän nykyinen poikaystävä häiriköivät häntä jatkuvasti. Hän uhkasi, että jos poliisit eivät ratkaise asiaa välittömästi, hän menisi naisen kotiin tappamaan hänet. Hän toisti tappouhkauksen useita kertoja. Poliisilla oli tieto, että mies on aikaisemminkin ollut epäiltynä lähisuhteessa tehdyistä pahoinpitelyistä.

Skenaario: Saapuminen asuntoon hätäpuhelun jälkeen

Uhri, uhrin lapset tai naapurit soittavat hätäkeskukseen, ja poliisipartio saapuu pian asuntoon.

Mahdollisia vastauksia
  • Ensimmäinen askel: varmista oma ja kaikkien alueella olevien henkilöiden turvallisuus; paikalla oleva(t) rikoksesta epäilty/epäillyt on otettava poliisin haltuun
  • Anna ensiapua
  • Pyydä hätäkeskuksesta ambulanssi paikalle vamman vakavuudesta ja tarvittaessa uhrin suostumuksesta riippuen
  • Jos paikalla on lapsia tai nuoria, huomioi heidät ikätasoisesti ja ilmoita lapsista sosiaali- ja kriisipäivystykseen
  • Anna selkosuomella tiedot uhrien/rikollisten/todistajien oikeuksista ja velvollisuuksista sekä menettelyn etenemisestä
  • Uhrien/rikollisten/todistajien puhuttaminen toisistaan erillään 
  • Taltioi todisteet 
  • Uhrin suostumuksella dokumentoi vammat ja neuvo uhria hakeutumaan lääkäriin, vaikkeivat vammat sitä edellyttäisikään
  • Tee riskinarviointi. Käytä esim. KEMUA riskinarvioinnissa
  • Huolehdi, että rikoksesta epäilty määrätään poliisin väliaikaiseen lähestymiskieltoon, jos sillä voidaan suojata uhria
  • Rikoksesta epäillyn kiinni ottaminen ja mahdollinen pidättäminen 
  • Uhrien/rikoksesta epäiltyjen/sukulaisten tiedottaminen tukipalveluista (kansalaisjärjestöt, julkinen sektori) esimerkiksi kertomalla, että poliisi yleensä välittää yhteystiedot tukipalvelulle. Näin asiakkaan on helppo antaa suostumus asiaan ja tukipalvelu ottaa häneen yhteyttä, eikä hänen tarvitse soittaa sinne itse. Myös todistajien on mahdollista saada apua ja tukea Rikosuhripäivystyksestä. Pyydä myös heiltä lupa välittää heidän yhteystietonsa RIKU:un.
  • Tarvittaessa uhrin ja lasten siirtäminen turvakodille
Skenaario: Uhri tekee rikosilmoituksen

Uhri tulee poliisilaitokselle tekemään rikosilmoitusta.

Mahdollisia vastauksia
  • Selvitä ja kirjaa paitsi rikoksen teko-olosuhteet, myös lähisuhdeväkivaltaan liittyvän muun historian: Kuka on tekijä? Onko useampia tekijöitä? Mitä on tapahtunut? Missä? Kuinka monta lähisuhdeväkivaltatapausta on ollut? Millä ajanjaksolla? Millä intensiteetillä? Minkälaisia vammoja teoista on seurannut? Onko uhri käynyt lääkärissä? Mitä muita lähisuhdeväkivallan muotoja suhteessa on ollut? 
  • Käytä tarvittaessa esimerkiksi puhelintulkkausta. 
  • Todisteet: Oliko todistajia? Onko käyty lääkärissä? Onko todisteita muussa muodossa, esimerkiksi viestejä, joissa asiasta keskustellaan? Kysy uhrin suostumus lääkärinlausuntojen tilaamiseen.
  • Anna tiedot oikeuksista ja velvollisuuksista sekä menettelyn etenemisestä selkokielellä. 
  • Tee uhrille suojeluntarpeen arviointi. 
  • Tee riskinarviointi ja käynnistä tarpeelliset turvallisuustoimenpiteet (rikoksesta epäillyn puhuminen tai kiinniotto ja/tai väliaikaiseen lähestymiskieltoon määrääminen, uhrin ohjaaminen turvakotiin).
  • Anna tietoa tukipalveluista (kansalaisjärjestöt, julkinen sektori). Pyydä uhrilta lupa välittää hänen yhteystietonsa rikosuhripäivystykseen.

Lisäkoulutusmateriaalit

Kurssi: hätäpuhelu

Kurva: vectorpouch / Freepik


Lähisuhdeväkivallan dynamiikka ja käyttäytymismallit

Lähisuhdeväkivallan pääpiirteet:

  • Tekijän ja uhrin välillä on emotionaalinen side.
  • Väkivaltaa esiintyy tyypillisesti poissa näkyvistä, yksityisissä tiloissa. Kun koti on rikospaikka, uhrit eivät tunne enää oloaan turvalliseksi siellä. Yhteinen asunto ei kuitenkaan ole lähisuhdeväkivallan edellytys.
  • Uhrit tuntevat usein olevansa loukussa eivätkä pysty löytämään ulospääsyä tilanteesta.
  • Tekijän teot loukkaavat toistuvasti uhrin fyysistä, seksuaalista ja/tai henkistä koskemattomuutta.
  • Tekijä käyttää hyväkseen suhteessa olevaa vallan epätasapainoa.
  • Sosiaalisen, psykologisen ja emotionaalisen tuen odotus lähisuhteessa tekee lähisuhdeväkivallasta erityisen tuhoisaa, sillä väkivalta tulee henkilöltä, jolta uhri olettaa saavansa tukea. Tämä voi tehdä väkivaltakokemusten myöntämisestä vaikeampaa. Lisäksi uhri voi olla taloudellisesti ja sosiaalisesti riippuvainen tekijästä, mikä lisää hänen haavoittuvuuttaan.

Klikkaa plus-merkkejä lukeaksesi lisää aiheesta.

Kurva: freepik