5. Lähisuhdeväkivallan kokijat/uhrit
Lähisuhdeväkivallan dynamiikka ihmissuhteissa
Pohdintatehtävä
Katso video ja vastaa seuraavien kuvien kysymyksiin. Vastaukset löydät seuraavalta dialta kysymyksen jälkeen.
Väkivallan sykli
On tärkeää mainita, että jokainen väkivaltainen suhde ei noudata tätä syklistä kaavaa. Väkivallan syklisyys on kuitenkin hyödyllinen kehys ymmärtää sekä uhrin että väkivallan tekijänkokemuksia ja perheväkivallan monimutkaisuutta.
Lähisuhdeväkivallan kehä on usein ennustettavissa ja voi koostua kolmesta vaiheesta, vaikka väkivalta ei olekaan aina lineaarinen prosessi:
On tärkeää huomioida, ettei jokainen väkivaltainen suhde noudata tätä syklistä kaavaa. Väkivallan kehä on kuitenkin hyödyllinen kehys, jonka avulla voi ymmärtää sekä uhrin että väkivallan tekijän kokemuksia ja lähisuhdeväkivallan monimutkaisuutta. Lähisuhdeväkivallan kehä on usein ennustettavissa ja se voi koostua kolmesta vaiheesta, vaikkei lähisuhdeväkivalta olekaan aina lineaarinen prosessi:
Jännite kasvaa
- Jännitteet kasautuvat tavallisten arkiasioiden ympärille; henkinen väkivalta alkaa lisääntyä.
- Tämän seurauksena uhri yrittää hallita tilannetta miellyttämällä tekijää, myötäilemällä hänen vaatimuksiaan tai välttämällä konfliktia uskoen virheellisesti, että tällaiset toimet voisivat estää väkivallan eskaloitumisen.
- Ajan myötä jännitteiden määrä saavuttaa kriittisen pisteen, ja seuraa räjähdys.
Väkivaltainen jakso
- Väkivalta eskaloituu usein ulkoisen tapahtuman tai tekijän tunnetilan vuoksi, eikä siihen vaikuta uhrin käyttäytyminen.
- Väkivaltaisen jakson käynnistyminen on arvaamaton hetki, johon uhri ei voi vaikuttaa.
Kuherruskuukausi
- Tekijä voi kokea häpeää tekojensa vuoksi.
- Hän osoittaa katumusta ja yrittää vähätellä väkivallan vakavuutta, usein siirtäen syyt uhrin niskoille.
- Tämän jälkeen tekijä voi osoittaa hellää ja ystävällistä käyttäytymistä, joka yhdistyy anteeksipyyntöihin, ystävällisiin tekoihin ja uhrin huomioimiseen. Tekijä pyrkii vakuuttamaan uhrin siitä, ettei väkivalta toistu. Tämäntyyppinen hellä ja katuva käyttäytyminen vahvistaa tunnesidettä kumppanien välillä ja saattaa vakuuttaa uhrin siitä, että suhteen jättäminen on tarpeetonta.
Miehet väkivallan uhreina
Miehet väkivallan uhreina
On tärkeää tiedostaa, että myös miehet voivat olla lähisuhdeväkivallan uhreja. Vaikka suurin osa uhreista on naisia, ei pidä sivuuttaa sitä tosiasiaa, että miehetkin kokevat väkivaltaa lähisuhteissaan. Valitettavasti miesten kokema väkivalta jää usein raportoimatta ja se pysyy näkymättömänä erityisesti mediassa. Stereotypiat ja ennakkoluulot sukupuolirooleista voivat vaikuttaa siihen, miksi väkivaltaa kokeneet miehet ovat aliedustettuina tilastoissa, ja miksi heidän voi olla vaikea hakea apua tai puhua kokemuksistaan.
Skenaario: Miehet väkivallan uhreina
Kello 16:34 parkkipaikalla kauppakeskuksen edustalla
Rouva E huutaa hätääntyneesti, kun hänen päänsä osuu auton kuljettajanpuoleiseen ovenkarmiin. Ohikulkijat huomaavat pariskunnan välisen kovan riidan ja käsirysyn. Pari menee sisään autoon ja lähtee liikkeelle, mutta toinen auto parkkihallissa estää heitä ajamasta ulos. Silloin herra E. pakenee.
Kello 16:37 hätäpuhelu hätäkeskukseen
Yksi ohikulkijoista soittaa hätänumeroon.
Kello 16:50 poliisiauto saapuu paikalle
Rouva E:n ja todistajien kertomus ei täysin selvennä tapahtumien kulkua. Todistajat sanovat nähneensä, että herra E. oli väkivaltainen rouva E:tä kohtaan. Rouva E. sanoo, että he olivat vain riidelleet, minkä jälkeen hän oli kiivennyt autoon hätääntyneenä ja loukannut päänsä. He olivat jatkaneet riitelyä autossa ja halusivat lähteä ajamaan kotiin, mutta heitä estettiin tekemästä niin. Herra E. oli todennäköisesti paennut paniikissa, koska ohikulkijat hyökkäsivät häntä kohtaan sanallisesti.
Poliisit ottavat ylös todistajien ja rouva E:n lausunnot ja henkilötiedot. Poliisit kyselevät rouva E:ltä kysymyksiä arvioidakseen väkivallan toistumisen vaaraa. Rouva E. kieltäytyy lääketieteellisestä tutkimuksesta ja häntä kehotetaan hakeutumaan terveyskeskukseen, jotta vammat voidaan dokumentoida mahdollisimman pian. Kun rouva E:lle on kerrottu hänen oikeuksistaan rikoksen uhrina, toinen poliisi ottaa hienotunteisesti esille lähisuhdeväkivallan ja tukipalvelut. Rouva E. kuuntelee poliisia, joka kertoo myös mahdollisuuksista suojella lähisuhdeväkivallan uhria (kuten lähestymiskielto, majoitus turvakodissa), mutta pysyy lausunnossaan, että kotona kaikki on hyvin. Hän kieltäytyy kaikesta tuesta ja hänelle tarjotusta rikosuhripäivystyksen esitteestä. Koska kokonaisolosuhteet viittaavat lähisuhdeväkivaltaan, poliisit ilmoittavat rouva E:lle, että he kirjaavat rikosilmoituksen, koska on syytä epäillä hänen miestään pahoinpitelystä.
Rouva E. lopulta lähtee yksin kotiin ja julkisilla liikennevälineillä päänsäryn vuoksi.
Klo 19:14 Hätäpuhelu hätäkeskukseen
Hätäkeskukseen tulee puhelu, jossa naapuri kertoo häiritsevästä melusta herra ja rouva E:n asunnossa.
Klo 19:35 Poliisioperaatio pariskunta E:n asunnossa
Pariskunnan osoitteeseen saapuu kaksi poliisiautoa, koska iltapäivän operaatio ja pariskunta E:n osoite on jo tallennettu poliisijärjestelmään. Poliisit olettavat, että kyseessä voisi olla lähisuhdeväkivaltatapaus. Poliisipartio havaitsee asuntoon astuessaan, että paikalla on pariskunta E:n lisäksi rouva E:n äiti. Kaikki ovat päihtyneitä. Kun heitä kuulustellaan erikseen, kaikki osapuolet vähättelevät tilannetta ja sanovat, että he olivat järkyttyneitä siitä, että herra E. oli paennut iltapäivällä jättäen vaimonsa yksin poliisin ja päävamman kanssa. Koska herra E:llä ja rouva E:n äidillä ei ole näkyviä vammoja eikä poliisit havaitse viitteitä rikoksesta, paikalla olevia kehotetaan pysymään rauhallisina ja heille kerrotaan, että jos poliisi kutsutaan uudelleen paikalle, lähdetään putkaan häiritsevästä melusta.
Klo 21:44 Hätäpuhelu hätäkeskukseen
Jälleen hätäpuhelu naapureilta häiritsevän metelin vuoksi. Naapurien mukaan ”pariskunnan asunnossa elämöidään kovasti. Luulemme, että siellä on taas tilanne päällä.”
Klo 22:10 Poliisioperaatio pariskunta E:n kodissa
Epäillyn lähisuhdeväkivaltatapauksen vuoksi paikalle saapuu jälleen kaksi poliisiautoa. Mukana ovat poliisit pariskunta E:n asunnon aiemmasta operaatiosta. He huomaavat, että pariskunta E:n ja rouva E:n äidin päihtymysaste on paljon korkeampi verrattuna aiempaan poliisin vierailuun. Lisäksi kaikilla läsnäolevilla on verisiä jälkiä käsissä, käsivarsissa ja kasvoissa. Herra E:n vammat ovat erityisen vakavia.
Jälleen kaikkia kolmea henkilöä kuullaan erikseen, jolloin rouva E. ja hänen äitinsä sanovat, että herra E. alkoi käyttäytyä väkivaltaisesti heitä kohtaan ja heidän piti puolustautua.
Herra E. murtuu kyyneliin viranomaisen edessä ja sanoo, ettei kestänyt vaimonsa ja anoppinsa väkivaltaa, joka oli jatkunut vuosia, ja ettei hän tiennyt mitä muuta tehdä sinä iltana kuin vastata väkivaltaan väkivallalla. Huolimatta vahvasta päihtymyksestään, herra E. vaikuttaa uskottavalta ja antaa johdonmukaisia tietoja rikoksesta ja tähänastisista väkivallan kokemuksistaan.
Rouva E:tä ja hänen äitiään kuullaan herra E:n antamien tietojen perusteella, mihin he reagoivat sanallisesti hyvin aggressiivisesti. Molemmat haluavat hyökätä herra E:n kimppuun näyttääkseen hänelle, ”mitä seuraa, kun heistä levitetään tällaisia valheita”.
Poliisit estävät rouva E:tä ja tämän äitiä käymästä herra E:n kimppuun asunnossa.
Herra E. haluaa lähteä asunnosta, mutta hänet voidaan majoittaa asunnottomille tarkoitettuun tilapäismajoitukseen, koska alueella ei ole miehille tarkoitettua turvakotia. Hän haluaisi ottaa yhteyttä miesten kokemaa lähisuhdeväkivaltaa käsittelevään neuvontakeskukseen seuraavana päivänä ja antaa lääkärin dokumentoida väkivallan aiheuttamat vammansa. Toisin kuin rouva E. ja hänen äitinsä, hän suostuu välittömästi lääketieteelliseen hoitoon. Herra E. kuljetetaan lähimpään ensiapuun ambulanssilla vammojen vuoksi. Sieltä hän menee omatoimisesti hätämajoitukseen. Jälleen molemmat naiset vakuuttavat, että heidän ”piti vain puolustautua” herra E:n hyökkäyksiä vastaan. Poliisi arvioi, että herra E:n riski joutua uudestaan väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi vaimonsa ja anoppinsa toimesta, on korkea.
Seuraavina päivinä ja viikkoina
Esitutkinnan yhteydessä poliisi kuulee todistajia, jotka olivat ensimmäisen riidan aikana kauppakeskuksen parkkipaikalla, sekä pariskunta E:n naapurin. Herra E. antaa poliisille laajan lausunnon, jossa hän kuvaa väkivallan kehittymistä ja asteittaista lisääntymistä häntä kohtaan sekä pelkoa siitä, että joku saattaisi huomata, että hänen kokee väkivaltaa lähisuhteessaan.
Lääkärinlausunto sisällytetään esitutkintamateriaaleihin. Se tukee herra E:n kuvausta tapahtumien kulusta. Rouva E. ja hänen äitinsä syyttävät kuulustelussa herra E:tä pahoinpitelystä. He pysyvät alkuperäisessä versiossaan, että herra E. aiheutti väkivallan eskaloitumisen, mutta kertovat tapahtumista ristiriitaisesti. Heitä koskevan pahoinpitelysyytteen osalta molemmat käyttävät itsekriminointisuojaansa eli rikoksesta epäillyn oikeutta vaieta, ja kieltäytyvät vastaamasta esitettyihin kysymyksiin.
Herra E. hakee neuvoja tukipalvelusta, joka tarjoaa palveluita miehille, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa. Rouva E. ja tämän äiti määrätään perheen sisäiseen lähestymiskieltoon eivätkä he saa lähestyä herra E:tä. Herra E. saa asua kotona. Neljän viikon kuluttua poliisin tutkimukset päättyvät tulokseen, että herra E. on ilmeisesti ollut vuosia vaimonsa ja anoppinsa väkivallan uhri. Esitutkinnan valmistuttua tapaus etenee syyttäjälle syyteharkintaan.
Pohdintatehtävä
(1) Tutki omia asenteitasi ja uskomuksiasi liittyen miehiin lähisuhdeväkivallan uhreina. Pohdi mahdollisia ennakkoluulojasi ja mieti, millä tavalla sinä voisit kohdata lähisuhdeväkivallan uhreja myötätuntoisemmin ja osoittaa heille enemmän tukea?
(2) Analysoi kulttuurisia normeja ja uskomuksia, joita miehyyteen liitetään, ja kuinka ne voivat estää miespuolisia väkivallan uhreja ilmoittamasta lähisuhdeväkivallasta tai hakemasta apua. Pohdi, voitko löytää tapoja haastaa ja määritellä uudelleen haitallisia sukupuolistereotypioita, jotka voivat toimia miesten tuen saamisen esteenä.
(3) Pohdi, miten ihmisten muut identiteetit, kuten rotu, etnisyys, seksuaalinen suuntautuminen ja sosioekonominen asema, voivat vaikuttaa miespuolisen väkivallan uhrin tilanteeseen ja kykyyn saada apua.
Vammaiset, toimintakykyrajoitteiset ja mielenterveysongelmaiset ihmiset
”Vammaiset naiset joutuvat 2–5 kertaa todennäköisemmin
väkivallan uhreiksi kuin ei-vammaiset naiset, mukaan lukien seksuaaliväkivalta ja
lisääntymisterveyteen kohdistuva väkivalta, kuten pakkosterilointi.”
Vammaiset henkilöt ja toimintarajoitteiset henkilöt ovat yli kaksi kertaa todennäköisemmin kokeneet jonkinlaista lähisuhdeväkivaltaa kuin ihmiset, joilla ei ole vammaa tai toimintarajoitetta.
https://youtu.be/yhLsATwO0o4: www.youtube.com/watch?v=yhLsATwO0o4
”Puolisot ja muut perheenjäsenet toimivat usein omaishoitajina. Tämän valta-aseman väärinkäyttö voi johtaa laajaan ja kaikenkattavaan pakottavaan kontrolliin ja sosiaalisen eristämisen muotoihin.”(1)
”Maailmanlaajuisesti autistisista naisista ja autistisista muunsukupuolisista ihmisistä noin 80 % on kokenut seksuaaliväkivaltaa, joista yli puolessa tapauksessa väkivalta on toistunut useammin kuin kerran.”
eucap, 2023
Täältä löydät tietosivun, jossa kerrotaan väkivallasta autistisia ihmisiä kohtaa autistisia ihmisiä kohtaan.
Source: SafeLives: Spotlight Report – Disabled Survivors Too: Disabled people and domestic abuse, 2017
LGBTQ+ yhteisö
LGBTIQ+ yhteisössä puolison tekemä väkivalta voi ilmetä yksilöllisillä tavoilla. Parisuhdekumppani voi käyttää väkivallan välineenä esimerkiksi ”outingilla” uhkaamista eli uhata paljastaa kumppanin seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti. Tämä ei ainoastaan vahingoita uhria, vaan voi hankaloittaa uhrin hakeutumista avun piiriin. Lisäksi lähisuhdeväkivaltaa kokevat LGBTIQ+-henkilöt ovat voineet kokea aiempia fyysisiä tai psyykkisiä traumoja aiheuttaneita tekoja, kuten kiusaamista tai viharikoksia. Erityisesti transsukupuolisten henkilöiden riski joutua parisuhdekumppanin tekemän uhkailun, pelottelun ja häirinnän uhriksi on korkea.
Pohdintatehtäviä
(1) Miksi LGBTIQ+ ihmiset ovat yksi haavoittuvimmista ryhmistä lähisuhdeväkivallan uhreina?
(2) Pohdi, mitä avun saamisen esteitä LGBTQ+ -taustaiset lähisuhdeväkivallan uhrit voivat kohdata terveydenhuollossa.
Lisätietoja siitä, kuinka LGBTIQ+ -teema näyttäytyy mediassa, löytyy Moduulista 8.
Pakolaiset ja maahanmuuttajat
Ihmiset, joilla ei ole kansalaisuutta tai virallista oleskeluoikeutta asuinvaltiossaan, saattavat olla haavoittuvassa asemassa erilaisten tekijöiden, kuten kielimuurin, sosiaalisen eristäytymisen, rajoittuneiden tiedonsaantimahdollisuuksien, taloudellisten resurssien, kulttuuristen normien ja maasta karkotuksen pelon vuoksi.
Lähisuhdeväkivaltatapauksissa maahanmuuttajat päättävät usein olla ilmoittamatta väkivallasta, koska pelkäävät sen vaikuttavan maassa oleskeluun. Joissakin maissa heidän maassaolostatuksensa voi myös estää heitä pääsemästä keskeisiin tukipalveluihin.
Suomessa paperittomat henkilöt ovat oikeutettuja tiettyihin sosiaali- ja terveyspalveluihin, eikä sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisilla ole oikeutta oma-aloitteisesti antaa poliisille tai Maahanmuuttovirastolle tietoja palvelun piirissä olevasta paperittomasta henkilöstä. Joissakin tapauksissa tietoja voidaan kuitenkin antaa vastauksena poliisin tai Maahanmuuttoviraston yksilöityyn, kirjalliseen tietopyyntöön, mikä paperittoman osalta tarkoittaa, ettei hän pysty hakeutumaan peruspalveluihin täysin ilman pelkoa maahanmuuttokontrollista. (Sisäministeriö, 2023.)
Sisäministeriö. (2023) Esiselvitys turvallisen ilmoittamisen järjestelmän kehittämisestä Suomeen Sisäministeriön Palomuuri-hankkeen tietotarpeita varten. Sisäministeriön julkaisuja 2023:7. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-943-1.
WWP European Network
Jos et näe diaesitystä tässä, klikkaa tästä tai käytä toista selainta
Skenaario: Maahanmuuttajataustainen uhri
Nora on 34-vuotias maahanmuuttajataustainen nainen. Hän on asunut maassa kolme vuotta vanhempiensa ja sisartensa kanssa. Nora avioitui Peterin kanssa kaksi vuotta sitten. Peter on perhetuttavien poika Noran vanhempien ystäväpiiristä. Noran perhe tulee patriarkaalisesta kulttuurista, jossa yhteisö asetetaan yksilön edelle.
Noran avioliitto Peterin kanssa oli helpotus Noran perheelle, koska heidän kulttuurissaan Noran iässä olevan naisen ei pitäisi olla naimaton. Kuitenkin melko pian avioitumisen jälkeen Peter alkoi kontrolloida Noran jokapäiväistä elämää. Peter ei anna Noran nähdä ystäviään eikä mennä minnekään ilman häntä. Pakollinen kielikurssi on ainoa paikka, jonne Nora saa mennä yksin.
Peter ottaa haltuunsa Noran pankkikortin ja ottaa lainoja hänen nimissään. Kun Nora yrittää vastustaa, Peter pahoinpitelee hänet. Peter uhkaa lähettää Noran takaisin hänen kotimaahansa.
Nora kertoo tilanteesta vanhemmilleen ja pyytää apua. Aluksi vanhemmat suhtautuvat vakavasti Peterin väkivaltaiseen käyttäytymiseen, mutta yllättäen Noran isä kuolee. Noran surusta murtunut äiti ei kykene vastustamaan Peterin tahtoa ilman puolisoaan.
Samaan aikaan Peter levittää huhuja Noran moraalittomuudesta voidakseen oikeuttaa mahdolliset yhteisössä liikkuvat väitteet hänen väkivaltaisuudestaan. Huhut nöyryyttävät Noran perhettä. Yhteisö painostaa Noran äitiä ja hänen sisartensa perheitä selvittämään ja puhdistamaan perheen maineen.
Noran äiti pyytää Noraa pysymään avioliitossa Peterin kanssa rauhoittaakseen tilanteen yhteisön kanssa, ja hänen sisarensa pyytävät Noraa olemaan enää rasittamatta äitiään asialla. Nora kokee, että hän on vastuussa väkivallasta sekä perheensä maineesta ja hyväksyy sen tosiasian, ettei avioero Peteristä ole vaihtoehto.
Ajan myötä väkivalta muuttuu vakavammaksi ja sitä tapahtuu entistä useammin. Eräässä tilanteessa Peter kuristaa Noraa niin pitkään, että hän menettää tajuntansa. Kuristamisen jälkeen hän alkaa kokea puheen tuottamisen häiriöitä erityisesti stressaavissa tilanteissa. Nora tuntee itsensä eristetyksi, avuttomaksi ja masentuneeksi. Peter on uhannut jakaa seksuaalissävytteisiä kuvia Norasta julkisesti, jos Nora ’pilaa hänen maineensa aviomiehenä’, kuten hän sen esittää. Nora tuntee ahdistusta, koska hän ei voi puhua kenellekään – edes perheelleen – tunteistaan..
Ajan myötä väkivalta muuttuu vakavammaksi ja sitä tapahtuu entistä useammin. Eräässä tilanteessa Peter kuristaa Noraa niin pitkään, että hän menettää tajuntansa. Kuristamisen jälkeen hän alkaa kokea puheen tuottamisen häiriöitä erityisesti stressaavissa tilanteissa. Nora tuntee itsensä eristetyksi, avuttomaksi ja masentuneeksi. Peter on uhannut jakaa seksuaalissävytteisiä kuvia Norasta julkisesti, jos Nora ’pilaa hänen maineensa aviomiehenä’, kuten hän sen esittää. Nora tuntee ahdistusta, koska hän ei voi puhua kenellekään – edes perheelleen – tunteistaan.
Pohdintatehtävä
Tämä oli Noran tarina. Mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin:
(1) Mitä lähisuhdeväkivallan eri muotoja Nora kokee?
(2) Mitkä teot, tilanteet tai olosuhteet vaarantavat Noran hyvinvoinnin?
(3) Mitkä skenaariossa kuvatut tilanteet ovat mielestäsi Noran kannalta haitallisia, mutta asioita, joihin et pystyisi puuttumaan ammattilaisena oman tehtävänkuvasi tai toimivaltuuksiesi vuoksi?
Lapset ja nuoret
”Maailmanlaajuisesti arvioidaan, että jopa miljardi 2–17-vuotiasta lasta on kokenut fyysistä, seksuaalista tai psyykkistä väkivaltaa tai laiminlyöntiä kuluneen vuoden aikana.”
Global prevalence of past-year violence against children: a systematic review and minimum estimates. Hillis S, Mercy J, Amobi A, Kress H. Pediatrics 2016; 137(3): e20154079.
Lapsiin kohdistuva väkivalta vaikuttaa heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa läpi heidän elämänsä. Vaikkeivat lapset itse joutuisikaan väkivallan uhriksi, pelkästään väkivallan todistaminen eli väkivallalle altistuminen aiheuttaa heille merkittäviä traumoja.
- Se voi johtaa negatiivisiin selviytymiskeinoihin ja terveysriskeihin (alkoholin ja huumeiden väärinkäyttö, kohonnut ahdistuksen, masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien sekä itsemurhien riski).
- Se voi haitata aivojen ja hermoston kehitystä (se vaikuttaa haitallisesti kognitiiviseen kehitykseen ja vaikeuttaa koulumenestystä).
- Se voi lisätä riskiä sille, että lapsesta itsestään tulee myöhemmin lähisuhdeväkivallan uhri tai tekijä.
Lähde: WHO Lapsiin kohdistuva väkivalta
Seuraava skenaario havainnollistaa tätä:
Skenaario: Lähisuhdeväkivallan haitalliset vaikutukset lapsiin
Gabby avioitui Nickin kanssa pitkän seurustelun jälkeen ja muutti pian avioitumisen jälkeen miehensä perhetilalle. Pariskunta oli onnellinen tilalla asuessaan ja he saivat pian ensimmäisen lapsensa. Nickin käytös alkoi muuttua raskauden aikana, ja kun heidän tyttärensä Jane syntyi, suhde ei enää tuntunut samalta. Nick vaikutti vetäytyneeltä ja vietti pitkiä aikoja yksin. Gabbysta Nick alkoi muistuttaa entistä enemmän tämän isää, joka oli ollut aina ankara Nickille.
Nickin käytös muuttui uhkaavaksi ja hallitsevaksi, erityisesti rahan ja sosiaalisen kontaktin suhteen. Hän oli yhä aggressiivisempi riitojen aikana, huusi usein ja heitteli esineitä ympäri huonetta. Gabby ajatteli, että koska Nick ei satuttanut häntä fyysisesti, hänen käytöksensä ei täyttänyt väkivallan määritelmää. Nick ei vaikuttanut kiinnostuneen tyttärestään Janesta juuri muualla kuin julkisesti, missä hän käyttäytyi huolehtivan ja rakastavan isän tavoin.
Jane oli yleisesti ottaen hyväkäytöksinen lapsi, mutta Gabby huomasi, että hän ei voinut jättää Janea kenenkään muun hoidettavaksi. Jane muuttui itkuiseksi ja näytti selvästi ahdistuneelta, kun Gabby antoi hänet toisen henkilön hoitoon. Tämä oli stressaavaa Gabbylle ja merkitsi myös sitä, että hänen sosiaalinen elämänsä rajoittui entisestään.
Janella kesti pitkään oppia ryömimään, kävelemään ja puhumaan. Hänen unirytminsä oli sekaisin, ja vaikka Jane oli jo yli vuoden ikäinen, Gabby ei usein saanut nukutuksi koko yötä. Kun Jane viimein alkoi puhua, hän alkoi änkyttää, mikä vaikeutti hänen puheenkehitystään entisestään. Gabby oli huolissaan Janesta. Lääkäri mukaan tämä oli normaalia joillekin lapsille, mutta jos puheongelmat jatkuisivat, hän voisi kirjoittaa lähetteen erikoislääkärille.
Vuosien kuluessa Nickin käytös Gabbya kohtaan muuttui kestämättömäksi. Riitojen aikana Nick otti käsiinsä metsästyskiväärinsä, minkä Gabby koki hyvin uhkaavaksi. Usein Nickin heittämät esineet osuivat Gabbyyn, ja hän pelkäsi yhä enemmän heidän tyttärensä puolesta. Gabby päätti lähteä suhteesta ja kääntyi paikallisen väkivaltatyötä tekevän palvelun puoleen, joka auttoi häntä saamaan lähestymiskiellon Nickiä vastaan.
Kun Gabby oli muuttanut Janen kanssa pois Nickin luota, Janen käytös alkoi muuttua. Janen kehitys näytti etenevän harppauksittain, mitä Gabby ihmetteli. Kun hän pohti tätä neuvolassa, terveydenhoitaja arveli, että mitä todennäköisemmin Janen kehitysviiveen, änkytyksen, ärtymyksen ja eroahdistuksen taustalla oli ollut väkivallalle altistuminen kotona. Tarina kuvaa tilannetta, jossa lähisuhdeväkivaltaa ei ole tunnistettu riittävän aikaisin. On mahdollista, että jos lääkäri olisi kysynyt Gabbylta tai Nickiltä (joka oli hakeutunut hoitoon kroonisen selkäkivun vuoksi) heidän suhteestaan, perheensä tilanteesta ja erityisesti Janesta, väkivalta olisi voitu tunnistaa paljon aikaisemmin.
Pohdintatehtäviä:
(1) Mitä olisi voitu tehdä paremmin niiden ammattilaisten taholta, jotka kohtasivat perhettä?
(2) Mieti hetki, mitkä viranomaiset ja ammattilaiset olisi ollut hyvä ottaa mukaan Gabbyn tukemiseen ja/tai palvelujen tarjoamiseen alusta lähtien.
Mukailtu tapausesimerkistä RACGP (2014): Abuse and Violence: Working with our patients in general practice
Läkkäät henkilöt
”Noin yksi kuudesta 60-vuotiaasta ja sitä vanhemmasta henkilöstä on kokenut jotain väkivallan muotoa viimeisen kuluneen vuoden aikana asuinyhteisössään”
WHO, 2022
Väkivallan tekijöinä voivat olla:
- Lapset, muut perheenjäsenet ja puolisot sekä
- Henkilökunta esimerkiksi hoitokodeissa tai avustetun asumisen laitoksissa
Väkivallasta ilmoittamisen haasteet:
- Pelko lisääntyvästä väkivallasta
- Kasvava riippuvuus hoitajista
- Ikääntyessään ihmisen halu ja kyky paeta väkivaltaisista suhteista vähenevät.
Muista: Lähisuhdeväkivaltaa kokevat iäkkäät henkilöt saattavat olla haluttomia kertomaan väkivallasta. He voivat tuntea häpeää, tai haluavat auttaa ja suojella väkivaltaista lastaan. Jos he ilmoittavat lähisuhdeväkivallasta poliisille, he saattavat menettää elämänsä merkittävimmän ihmissuhteen.
Skenaario: Iäkkäisiin kohdistuva väkivalta
Winnie on 69-vuotias nainen ja hän asuu yksin pienessä kaupungissa maaseudulla. Hän on ollut potilaasi jo usean vuoden ajan. Hänellä on vakava nivelreuma ja hän tarvitsee yhä enemmän apua päivittäisissä toimissaan. Vaikka kotisairaanhoito käy säännöllisesti auttamassa häntä, on hänellä vaikeuksia selviytyä. Hän on jyrkästi sitä mieltä, ettei halua mennä mihinkään laitokseen.
Lopulta hän muuttaa tyttärensä ja tämän miehen sekä heidän nuorten poikiensa luokse. Naapurit alkavat valittaa melusta. Siitä lähtien kun Winnie muutti asuntoon, talon tilat ovat käyneet ahtaiksi. Tämän vuoksi lapset riitelevät ja huutavat entistä useammin sisällä ja pihalla. Winnien tytär ei saa apua sisariltaan, jotka olettavat hänen selviytyvän ongelmitta lisääntyneestä pyykinpesusta, ruoanlaitosta ja muista tehtävistä.
Kun teet kotikäyntejä Winnien luokse, huomaat hänen käsivarsissaan ja ylävartalossaan punoitusta ja mustelmia. Hänen tyttärensä selittää jäljet sanoen, että Winniestä on tullut kömpelömpi ja hän törmäilee tavaroihin, ja mustelmat syntyvät herkästi verenohennuslääkkeiden vuoksi. Kun puhut Winnien kanssa kahden, Winnie vain pudistelee päätään eikä vastaa, kun kysyt häneltä, onko kaikki kunnossa kotona. Olet huolissasi, kuinka asian kanssa tulisi edetä, koska et halua tehdä turhaa hälytystä tai loukata ketään.
Mukailtu tapausesimerkistä RACGP (2014): Abuse and Violence: Working with our patients in general practice
Keskustele parisi kanssa tapauksesta tai pohdi seuraavia kysymyksiä.
(1) Mitä tekisit ollessasi Winnien lääkäri (tai sosiaalityöntekijä/poliisi) tässä tilanteessa?
(2) Mitkä kaikki seikat voivat nostaa riskiä sille, että Winnie joutuu lähisuhdeväkivallan tai muun kaltoinkohtelun uhriksi?
Raskaana olevat naiset
”Yksi neljästä naisesta kokee fyysistä ja/tai seksuaaliväkivaltaa raskauden aikana Euroopassa”
Raskaus voi toimia kimmokkeena lähisuhdeväkivallalle tai jo olemassa oleva väkivalta saattaa paheta raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen. Lähisuhdeväkivallan kokeminen raskauden aikana aiheuttaa vakavia riskejä sekä äidille että sikiölle. Keskenmenon, infektioiden, ennenaikaisen synnytyksen ja vahingoittumisen tai jopa kuoleman mahdollisuudet kasvavat tällaisissa tilanteissa. Lisäksi lähisuhdeväkivalta raskauden aikana voi aiheuttaa merkittäviä tunne-elämän haittoja ja mielenterveysongelmia. Lähisuhdeväkivallan aiheuttama stressi ja ahdistus voivat vaikuttaa haitallisesti vauvan kehitykseen sekä äidin hyvinvointiin.
6. Lähisuhdeväkivallan tekijät
”Taistelussa lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi tarvitaan sekä miesten että naisten ääniä, jotka haastavat sen kulttuurisen, taloudellisen ja poliittisen kontekstin, jossa koemme maailman.”
Cornwallin herttuattaren lausunto Women of the World -festivaalilla (maaliskuu 2020), National Centre for Domestic Violence, Iso-Britannia
Määritelmä
Väkivallan tekijä on henkilö, joka tekee toiselle väkivaltaa tai tietoisesti sallii väkivallan, laiminlyönnin tai hyväksikäytön tapahtua.
Kuka on väkivallan tekijä?
Kuten uhrienkin kohdalla, väkivallan tekijät voivat olla ketä tahansa riippumatta ikäryhmästä, sukupuolesta, sosioekonomisesta asemasta, rodusta, etnisyydestä, ammatista, koulutuksesta tai uskonnosta. Tekijät eivät aina ole vihaisia ja vihamielisiä, vaan he voivat olla hurmaavia, sopuisia ja ystävällisiä. Tekijöillä on erilaisia väkivaltaisia käytösmalleja ja heidän käyttämänsä väkivallan vaarallisuus vaihtelee. Usein väkivallan tekijät ovat kokeneet tai altistuneet väkivallalle lapsuudenkodissaan.
/www.youtube.com/watch?v=qM825N8w2OI&list=UULFIJWbd-BsfumcE90H0nDEaA&index=55
Miksi kenestäkään tulee väkivaltainen?
Sille, miksi joku ihminen käyttäytyy väkivaltaisesti läheistään kohtaan, voi olla monta syytä: alla mainittujen tekijöiden esiintyminen voi lisätä riskiä lähisuhdeväkivallalle, mutta jokaisella tekijällä ja uhrilla on silti oma yksilöllinen riskiprofiilinsa.
- Henkilökohtaiset, tilannesidonnaiset ja sosiaaliskulttuuriset tekijät vaikuttavat siihen, kuinka todennäköistä on, että joku käyttäytyy väkivaltaisesti.
- Tietyt tekijät kuten alkoholin tai huumeiden käyttö, sukupuoliroolit, menneet traumatisoivat kokemukset, raskaus ja synnyttäminen sekä lapsuuden kaltoinkohtelu voivat lisätä lähisuhdeväkivallan riskiä.
- Yksisuuntaisessa väkivaltadynamiikassa on usein helppo erottaa uhri ja tekijä
- Joissain suhteissa esiintyy kahdensuuntaista väkivaltaa, jossa molemmat osapuolet syyllistyvät väkivaltaan eri aikoina, mikä tekee tekijän ja uhrin erottamisesta haastavaa. • Kahdensuuntaista väkivaltaa esiintyy useammin suhteissa, joissa molemmilla osapuolilla on ongelmia riippuvuuksien kanssa.
Vallan ja kontrollin ympyrä
Lähisuhdeväkivallan tekijät käyttävät erilaisia taktiikoita saadakseen tai ylläpitääkseen valtaa ja kontrollia uhriinsa nähden, tai pitääkseen heidät parisuhteessa. Väkivallan taktiikkojen monimutkaisuutta ei ole helppo esittää yhdessä kuvassa, mutta vuonna 1984 Duluthin kaupungissa, Minnesotassa, esitettiin ensimmäisen kerran ”Vallan ja kontrollin ympyrä”. Se havainnollistaa väkivaltasuhteiden dynamiikkaa. Ympyrän sisäosa koostuu vaikeasti havaittavista käyttäytymismalleista, kun taas ulkokehä edustaa fyysistä ja seksuaaliväkivaltaa.
www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/apua-ja-tukea/apua-lahisuhdevakivaltaan/tunnista-lahisuhdevakivalta
www.youtube.com/watch?v=5OrAdC6ySiY
Lasten ja väkivallan tekijän välinen suhde ja sen vaikutukset
Lapsia kutsutaan usein ”näkymättömiksi” uhreiksi perheissä, joissa on lähisuhdeväkivaltaa. Lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneissa lapsissa voidaan havaita traumaan ja stressiin liittyviä fyysisiä oireita.
Väkivallan todistaminen aiheuttaa lapsissa ristiriitaisia tunteita: ahdistusta, pelkoa, vihaa, kiintymystä, lojaaliutta ja rakkautta tekijää kohtaan. Lapset saattavat suunnata vihansa uhria kohtaan sen sijaan, että kohdistaisivat sen suoraan tekijään. Joillakin lapsilla saattaa olla voimakas halu luoda positiivinen yhteys tekijään. Väkivallalle altistuneet lapset, eli lapset, jotka todistavat lähisuhdeväkivaltaa, ovat suuremmassa vaarassa joutua aikuisiällä itse väkivaltaiseen suhteeseen, joko tekijän tai uhrin roolissa.
Naiset väkivallan tekijöinä
Tutkimuksessa ja kirjallisuudessa on kiinnitetty vain vähän huomiota naisten, erityisesti äitien, rooliin lähisuhdeväkivallan tekijöinä tai sivustakatsojina.
Erään tutkimuksen (2021) mukaan ”biologisten äitien osallisuutta lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön aliarvioidaan yleisesti”. Tulokset osoittavat, että naiset väkivallan tekijöinä muodostavat melko pienen, mutta merkittävän osuuden lasten seksuaalisen hyväksikäytön tekijöistä. Tulosten mukaan äitien roolia lasten seksuaalisessa hyväksikäytössä, joko tekijöinä tai sivustakatsojina, on tähän asti aliarvioitu”.(1)
Työskentely väkivallan tekijöiden kanssa
Työskentely väkivallan tekijöiden kanssa on tärkeä osa lähisuhdeväkivallan ennalta estämistä, erityisesti parisuhdeväkivallan osalta.
Täältä löydät interaktiivisen kartan tekijäohjelmista, tutkijoista sekä uhrien tukipalveluista.
Lähteet
Koulutusmateriaalit työpajan käyttöön tai itseopiskeluun löytyvät täältä.
Yleistä
- Hester, M. (2013) Who does what to whom? Gender and domestic violence perpetrators in English police records. European Journal of Criminology, 10(5), pp. 623-637
- Myhill, A. (2017) ‘Measuring domestic violence: Context is everything’, Journal of Gender-Based Violence, Vol. 1, No. 1, pp. 33–44
- Walby, S. and Towers, J. (2017) Measuring violence to end violence: mainstreaming gender. Journal of Gender-Based Violence, 1(1), pp. 11-31
Sukupuoli
- EWL European Coalition Factsheet Istanbul Convention
- EWL Factsheet Violence against Women and Girls in Europe
- Violence against women prevalence estimates, 2018. Global, regional and national prevalence estimates for intimate partner violence against women and global and regional prevalence estimates for non-partner sexual violence against women. Geneva: World Health Organization, on behalf of the United Nations Inter-Agency Working Group on Violence Against Women Estimation and Data (UNICEF, UNFPA, UNODC, UNSD, UNWomen); 2021.
- Pioneers in skirts: https://www.pioneersinskirts.com/ is a multi-award-winning social impact film about the issues that affect a woman’s pioneering ambition. Real-life stories and frank commentary leave viewers seeing their role in the solution, feeling hopeful, and motivated to act.
- RESPECT Women: Preventing violence against women – Implementation package
- Vienna Declaration on Femicide
- UNODC
- https://ec.europa.eu/info/policies/justice-and-fundamental-rights/gender-equality/gender-based-violence/what-gender-based-violence_en
- Galdas, P. M., Cheater, F., & Marshall, P. (2005). Men and health helpseeking behaviour: literature review. Journal of Adomestic violenceanced Nursing, 49(6), 616-622
Yleisimmät lähisuhdeväkivallan muodot
Lähisuhdeväkivallan erityiset muodot
- http://www.haut-conseil-egalite.gouv.fr/IMG/pdf/violences-couple.pdf (Language: French)
- https://www.vie-publique.fr/sites/default/files/rapport/pdf/014000292.pdf (Language: French)
FGM
- https://www.unhcr.org/media/too-much-pain-female-genital-mutilation-and-asylum-european-union-statistical-overview
- https://eige.europa.eu/gender-based-violence/female-genital-mutilation?language_content_entity=en
- Intensifying global efforts for the elimination of female genital mutilation: Report of the Secretary-General (2022)
- FGM study: More girls at risk but community opposition growing (2021)
- FGM study: More girls at risk but community opposition growing (2021)
- Intensifying global efforts for the elimination of female genital mutilation: Report of the Secretary-General (2022)
Naissurmat
- (1): UNODC, 2019 https://www.unodc.org/documents/data-and-analysis/gsh/Booklet_5.pdf
- (2): Dayan H. Female Honor Killing: The Role of Low Socio-Economic Status and Rapid Modernization. J Interpers Violence. 2021 Oct;36(19-20):NP10393-NP10410. doi: 10.1177/0886260519872984. Epub 2019 Sep 15. PMID: 31524058.
Lapsen ja nuoren vanhempiinsa kohdistama väkivalta
- (1) https://www.london.gov.uk/sites/default/files/comprehensive_needs_assessment_of_child-adolescent_to_parent_violence_and_abuse_in_london.pdf
- (2) Rutter, N., Hall, K., & Westmarland, N. Responding to child and adolescent-to-parent violence and abuse from a distance: Remote delivery of interventions during Covid-19. Children & Society. 2023;37:705–721. https://doi.org/10.1111/chso.12622
Lisääntymisterveyteen liittyvä väkivalta
- (1): Grace KT, Anderson JC (October 2018). ”Reproductive Coercion: A Systematic Review”. Trauma, Violence & Abuse. 19 (4): 371–390. doi:10.1177/1524838016663935. PMC 5577387. PMID 27535921.
Uhrien monimuotoisuus
Vammaiset, toimintakykyrajoitteiset ja mielenterveysongelmaiset ihmiset
- (1)https://safelives.org.uk/sites/default/files/resources/Disabled_Survivors_Too_Report.pdf
- Personal stories of autistic people as victims of violence
Vammaiset, toimintakykyrajoitteiset ja mielenterveysongelmaiset ihmiset
- https://www.helpguide.org/articles/abuse/elder-abuse-and-neglect.htm
- http://criminal-justice.iresearchnet.com/crime/domestic-violence/elder-abuse-by-adult-children/
- https://www.nursinghomeabusecenter.com/elder-abuse/signs/
- https://www.abc.net.au/news/2015-07-16/royal-commission-abuse-of-elderly-is-under-reported-by-victims/6625230
- http://www.combatingelderabuse.eu/wp-content/uploads/2016/04/Booklet_stage.pdf
- Anetzberger, G.J., (2000) Caregiving: Primary Cause of Elder Abuse? Generations, 24 (2): 46–51
- Dong XQ and Simon MA (2014) Vulnerability Risk Index Profile for Elder Abuse in Community-Dwelling PopulationJ Am Geriatr Soc. 2014 Jan; 62(1): 10–15
- Laakso, S., (2015). Ikäihmisten kaltoinkohtelu Suvanto-linjan puheludokumenteissa. University of Helsinki, Faculty of Social Sciences. Dissertation.
- Uuttu-Riski, Ritva, (2004). Vanhusten kaltoinkohtelu – tiedotusvälineissä käyty keskustelu. Teoksessa Kankare, Harri & Lintula, Hanna (toim.) Vanhuksen äänen kuuleminen. Helsinki: Tammi.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Lähisuhdeväkivallan tekijät
Vallan ja kontrollin ympyrä
(1) Wheel of Power and Control
Naiset väkivallan tekijöinä
(1) Gerke J, Lipke K, Fegert JM, Rassenhofer M. Mothers as perpetrators and bystanders of child sexual abuse. Child Abuse Negl. 2021 Jul;117:105068. doi: 10.1016/j.chiabu.2021.105068. Epub 2021 Apr 17. PMID: 33878645.
Lasten ja väkivallan tekijän välinen suhde ja sen vaikutukset