1. Määritelmät
2. Sukupuoli
3. Yleisimmät lähisuhdeväkivallan muodot
4. Lähisuhdeväkivallan erityiset muodot
5. Lähisuhdeväkivallan kokijat
6. Lähisuhdeväkivallan tekijät
Lähteet
Johdanto
Tervetuloa johdantomoduuliin 1 ”Lähisuhdeväkivallan muodot ja dynamiikka”. Moduuli 1 antaa sinulle yleiskatsauksen lähisuhdeväkivallan eri muodoista. Se tarjoaa teoreettisen taustan keskittyen erityisesti haavoittuviin kokijaryhmiin, kuten vammaisiin henkilöihin, ikäihmisiin tai LGBTIQ+-ihmisiin. Moduulissa käsitellään myös lähisuhdeväkivallan tekijöitä. Tämän moduulin opiskeltuasi sinulla on laaja käsitys lähisuhdeväkivallan monitahoisuudesta, sen muodoista, kokijoista ja tekijöistä. Näitä tietoja tarvitaan uhrin tunnistamisessa (moduuli 2), onnistuneessa vuorovaikutuksessa (moduuli 3) ja riskienarvioinnissa (moduuli 5).
Oppimistavoitteet
+ Lähisuhdeväkivallan ja sen eri muotojen ja teoreettisen taustan ymmärtäminen.
+ Sukupuolen ja sukupuolinäkökulmien merkityksen ymmärtäminen lähisuhdeväkivallassa.
+ Opiskelija ymmärtää, mitkä kokijaryhmät ovat erityisen haavoittuvassa asemassa.
+ Opiskelija ymmärtää, ketkä ovat väkivallan tekijöitä ja miksi heistä tulee väkivaltaisia.
”Lähisuhdeväkivalta on enemmän kuin hakatuksi tulemista, se on enemmän kuin sitä, että et saa tavata ystäviäsi tai että et voi käyttää omia rahojasi; se on elämäsi kontrolloimista kaikin mahdollisin tavoin; ulkopuoliset eivät pysty näkemään sitä.”
”Lähisuhdeväkivalta ei ole vain köyhien ja kouluttamattomien ongelma, kuten monet ihmiset ajattelevat. Meillä oli täällä turvakodissa nainen, joka oli tunnetun poliitikon vaimo. Ylemmän keskiluokan perhe. Aviomies oli arvostettu yhteisön johtaja ja kirkonmies. Jotkut tiesivät, mitä suljettujen ovien takana tapahtui. Lapset joutuivat todistamaan, kuinka isä raiskasi äidin. Hän jopa virtsasi lapsien päälle rangaistuksena huonosta käytöksestä. Mies oli niin vaikutusvaltainen kaupungissaan, että edunvalvontatoimistokin kieltäytyi auttamasta, kun hänen nimensä huomattiin liittyvän asiaan. Vaimon oli melkein toivotonta paeta vankilastaan, koska useimmat ihmiset eivät uskoneet häntä ja ne, jotka uskoivat, eivät uskaltaneet auttaa.” (Lainaus Saksassa tehdystä IMPROVE-haastattelusta.)
Pohdintatehtäviä
(1) Kun olet lukenut molemmat lainaukset, mieti, millä eri tavoilla olet kohdannut termit ’lähisuhdeväkivalta’ ja ’kaltoinkohtelu’. Miten sinä määrittelet lähisuhdeväkivallan ja kaltoinkohtelun? Mitä ne tarkoittavat sinulle? Oletko tietoinen muista termeistä, joita käytetään kuvaamaan samaa ilmiötä?
(2) Voit tehdä muistiinpanoja ja palata niihin, kun jatkat lukemista. Kun havaitset erilaisia määritelmiä, mieti, muuttavatko ne jotain alkuperäisissä näkemyksissäsi tästä aiheesta.
1. Käsitteet
Lähisuhdeväkivalta
YK:n määritelmän mukaan lähisuhdeväkivalta, jota kutsutaan myös nimellä ”perheväkivalta”, voidaan määritellä missä tahansa lähisuhteessa tapahtuvaksi käyttäytymismalliksi, jota tekijä käyttää saadakseen tai säilyttääkseen valtaa tai kontrollia perheen tai kotitalouden sisällä.
- Sitä voi tapahtua millaisessa ihmissuhteessa vain: niin eri sukupuolta kuin samaa sukupuolta olevin parien välillä, seurustelukumppanien välillä, vanhemman ja lapsen välillä, sisarusten, tätien, setien, isovanhempien, tai jopa kämppäkaverien välillä.
- Väkivaltaan voi sisältyä muun muassa fyysinen, seksuaalinen, henkinen tai taloudellinen väkivalta tai uhkaukset, jotka vaikuttavat haitallisesti toiseen ihmiseen.
Suomen lain mukaan lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan niitä tapahtumia, joissa henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan tai puolisonsa lasta, vanhempaansa, muuta lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Väkivallalla tarkoitetaan tekoa, joka aiheuttaa tai voi aiheuttaa teon kohteelle ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto.
(Turvakotilaki www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141354)
Parisuhdeväkivalta
Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan käyttäytymistä, joka aiheuttaa fyysistä, seksuaalista, taloudellista, sosiaalista tai psyykkistä haittaa, mukaan lukien fyysinen aggressio, seksuaalinen pakottaminen, henkinen väkivalta ja kontrolloiva käyttäytyminen.
Parisuhde voi tarkoittaa uhrin nykyistä tai aiempaa kumppania, puolisoa tai seurustelukumppania riippumatta siitä, asuvatko he yhdessä samassa taloudessa vai eivät.
Parisuhdeväkivalta on yksi yleisimmistä naisiin kohdistuvan väkivallan muodoista, ja sitä esiintyy kaikkialla maailmassa ja kaikkien sosioekonomisten, uskonnollisten ja kulttuuristen ryhmien keskuudessa. Parisuhdeväkivalta voi kohdistua myös miehiin, mikä on huomattavan aliraportoitua.
Sukupuolistunut väkivalta
Sukupuolistunut väkivalta määritellään väkivallaksi, joka kohdistuu henkilöön tämän sukupuolen vuoksi. Naiset, miehet, LGBTQI+ -henkilöt (lesbot, homot, biseksuaalit, transihmiset, intersukupuoliset ja muut ihmiset, jotka eivät sovi heteroseksuaalisiin normeihin tai perinteisiin binäärisiin sukupuolikategorioihin).
Esimerkkejä väkivallan muodoista:
• Lähisuhdeväkivalta
• Naisten sukuelinten silpominen (FGM)
• Naismurha – murha, jonka uhriksi nainen joutuu sukupuolensa takia
• Pakkoavioliitto
Istanbulin yleissopimus (Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta) määrittelee sukupuoleen perustuvan väkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan sukupuoleen perustuvaksi teoksi, joka on ”ihmisoikeusloukkaus ja naisiin kohdistuvan syrjinnän muoto”.
2. Sukupuoli
Intersektionaalisen lähestymistavan tärkeys
”Ei ole olemassa yhden ongelman kanssa kamppailua, sillä me emme elä yhden ongelman kanssa.” Audre Lorde, musta, feministi, lesbo ihmisoikeusaktivisti.
Audre Lorde, Black Feminist Lesbian Activist
3. Yleisimmät lähisuhdeväkivallan muodot
”Tuolloin ajattelin, että se ei ollut sinänsä väkivaltaa, mutta mitä enemmän ajattelin sitä, sitä enemmän minusta tuntui, että minua kohdeltiin kaltoin. Henkinen väkivalta on vakavampaa kuin fyysinen, koska siitä ei jää ulkoisia jälkiä tai mustelmia. Kun itse tajusin tämän, pääsin pois suhteesta. Yksin asuminen on paljon parempaa kuin se, mitä parisuhteessa tapahtui.”
Pohdintatehtäviä
(1) Mitkä luetelluista yleisimmistä perheväkivallan muodoista olivat sinulle tuntemattomia?
(2) Mitkä luetelluista yleisimmistä perheväkivallan muodoista yllättivät sinut ja miksi?
4. Lähisuhdeväkivallan erityiset muodot
Seuraavia lähisuhdeväkivallan muotoja käsitellään yleensä hieman harvinaisemmilla rikosnimikkeillä eri maissa. Kun tekoon liittyy perheenjäseniä, kyseessä on kuitenkin lähisuhdeväkivalta.
Pohdintatehtäviä
Ennen kuin luet seuraavan osan, ota hetki aikaa miettiäksesi kahta seuraavaa kysymystä:
(1) Mitä (sellaisia) erityisiä väkivallan muotoja tulee mieleesi, joita ei ole käsitelty osiossa 3 (yleisimmät väkivallan muodot)?
(2) Mitä yhdistät naisten sukuelinten silpomiseen (FGM)? Uskotko, että se on myös ongelma omassa maassasi?
Lapsiavioliitot, varhaisavioliitot ja pakkoavioliitot
• Lapsiavioliitto on kyseessä, kun vähintään toinen osapuoli on lapsi (alle 18-vuotias).
• Varhaisavioliitoissa toinen osapuoli on alle 18-vuotias tai molemmat puolisot ovat 18-vuotiaita tai vanhempia, mutta muut tekijät tekevät heidät epäkypsiksi suostumaan avioliittoon, esim. heidän fyysinen, emotionaalinen, seksuaalinen ja psykososiaalinen kehitystasonsa. Esimerkiksi YK:n päätöslauselmissa käytetään termejä ”varhaisavioliitto” ja ”lapsiavioliitto” toisiaan vastaavasti ja ilman merkittävää eroa. Joskus käytetään ilmaisua ”varhaisavioliitto, mukaan lukien lapsiavioliitto”, mikä tarkoittaa, että varhaisavioliitto kattaa lapsiavioliiton mutta sisältää myös tilanteita, jotka eivät täytä lapsiavioliiton edellytyksiä, kuten avioliitot, joissa toinen tai molemmat puolisot ovat alle 18-vuotiaita mutta ovat saavuttaneet täysi-ikäisyyden valtion lakien mukaan. (varhainen avioliitto | European Institute for Gender Equality (europa.eu))
• Pakkoavioliitto on mikä tahansa avioliitto, joka tapahtuu ilman molempien osapuolten täyttä ja vapaata suostumusta, tai jossa toinen tai molemmat osapuolet ovat kykenemättömiä eroamaan tai purkamaan avioliittoa, joko pakottamisen tai voimakkaan sosiaalisen tai perhettä koskevan paineen seurauksena.
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen (FGM)
”Euroopassa elää noin puoli miljoonaa tyttöä ja naista sukuelinten silpomisen (FGM) aiheuttamien elinikäisten seurausten kanssa.”
Jos et näe videota tässä, käytä toista selainta tai klikkaa tästä: www.youtube.com/watch?v=WJwP6C5q6Qg
Mikä on FGM?
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisesta (FGM) käytetään myös termejä tyttöjen ja naisten sukuelinten leikkaus (FGC) ja tyttöjen ja naisten ympärileikkaus. Se on vakava ihmisoikeusrikkomus, joka loukkaa oikeutta fysiologiseen ja psykologiseen koskemattomuuteen.
Yli 200 miljoonaa tällä hetkellä elossa olevaa tyttöä ja naista on joutunut sukuelinten silpomisen kohteeksi. Erilaiset normit ja uskomukset ylläpitävät perinnettä. Sitä esiintyy myös Euroopassa ja Suomessa. Silpomisen avulla tytön tai naisen ulkoisia sukuelimiä muutetaan tarkoituksellisesti ei-lääketieteellisistä syistä ja toimenpide tehdään useimmiten vastoin tytön tai naisen omaa tahtoa. Se vie heiltä kontrollin omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan sekä oikeutensa kehon perustoimintoihin vapaana infektioista ja kivusta. Näin ollen FGM on sukupuoleen perustuvan epätasa-arvon ja syrjinnän ilmentymä ja ihmisoikeusrikkomus.
Onko FGM ongelma Euroopassa?
FGM on maailmanlaajuinen ongelma, jota esiintyy myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Arvioidaan, että 190 000 tyttöä ja naista 17:ssä Euroopan maassa on vaarassa joutua silvotuiksi ja että yli 600 000 naista Euroopassa elää FGM:n seurausten kanssa.
Täältä löydät interaktiivisen kartan FGM:stä Euroopassa:https://map.endfgm.eu/map/554/FGM%20prevalence
Onko COVID-19-pandemia vähentänyt FGM:n riskiä?
Vaikka COVID-19-pandemia on vähentänyt mahdollisuutta matkustaa ulkomaille FGM:n suorittamiseksi, se ei ole estänyt sitä, että toimenpiteitä tehdään salassa. Pandemia on lisännyt tyttöjen ja naisten haavoittuvuutta, mukaan lukien niiden, jotka ovat riskissä joutua silvottavaksi. Se on myös lisännyt sukupuolten välistä epätasa-arvoa, taloudellisia eroja ja terveysriskejä sekä estänyt ennaltaehkäisevää työtä. COVID-19-pandemia on vaikeuttanut naisten ja tyttöjen mahdollisuuksia saada psykologista tukea ja lääketieteellistä hoitoa tarvittaessa. Yleisesti ottaen humanitaariset tilanteet ja hätätilanteet, kuten konfliktit ja ilmastonmuutos, lisäävät tyttöjen ja naisten väkivaltaan liittyvää haavoittuvuutta, mukaan lukien haavoittuvuutta FGM:n tapaisiin haitallisiin käytäntöihin. Yli puolessa maista, joissa tytöt ovat suurimmassa vaarassa joutua FGM:n kohteeksi, eletään humanitaarisissa hätätilanteissa tai konfliktin keskellä.
Tietosivu:
Tietosivu: Globaalien pyrkimysten tehostaminen tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen lopettamiseksi: Infografiikka ja suositukset (2022)
Seksuaalinen hyväksikäyttö / pakottaminen prostituutioon
Termi ’seksuaalinen hyväksikäyttö’ tarkoittaa minkä tahansa haavoittuvuuden, valtaeron tai luottamuksen väärinkäyttöä seksuaalisiin tarkoituksiin, mukaan lukien mutta ei rajoittuen seksuaalisen hyväksikäytön taloudelliseen, sosiaaliseen tai poliittiseen hyödyntämiseen. Joitakin ‘pakotetun prostituution’ muotoja voidaan myös lukea tähän kategoriaan.
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvä väkivalta (myös KLV tai kunniaan perustuva väkivalta) kuvaa mitä tahansa väkivallan muotoa:
• fyysistä väkivaltaa (pahoinpitely, raiskaus, murha, FGM)
• fhenkistä väkivaltaa (painostaminen, uhkaaminen, henkilökohtaisen vapauden riisto)
• muita väkivallan muotoja (esim. liikkumisen rajoittaminen, ystäväpiirin rajoittaminen, pakottava kontrolli, pakkoavioliitto), joita toteutetaan perheen tai yhteisön sisällä ’perheen kunnian’ nimissä. On tärkeää huomata, että myös miehet, pojat ja henkilöt, jotka identifioivat itsensä homoksi, lesboksi, biseksuaaliksi, transsukupuoliseksi tai transseksuaaliksi, voivat kokea kunniaan liittyvää väkivaltaa ja henkistä painostamista. Kunniaan liittyvä väkivalta on kollektiivista väkivaltaa. Vaikka yksittäinen yhteisön jäsen ei hyväksyisi yhteisön normeja, voi olla erittäin vaikeaa yksilölle haastaa niitä.
Naissurmat – Naisten ja tyttöjen sukupuoleen liittyvät surmat
Naissurma tarkoittaa naisten ja tyttöjen surmaamista heidän sukupuolensa vuoksi. 56 % naissurmien uhreista surmataan nykyisten ja entisten kumppaneiden tai perheenjäsenten, kuten isien, veljien, äitien tai sisarten toimesta, heidän roolinsa ja asemansa vuoksi naisina.
Naissurmiin liittyy usein jatkuvaa väkivaltaa kotona, uhkailua tai pelottelua, seksuaaliväkivaltaa tai tilanteita, joissa naisilla on vähemmän valtaa tai resursseja kuin heidän kumppanillaan (1).
Naisten kunniamurhat
”Naisten kunniamurhat ovat erityinen naissurmien muoto, jossa naisen surmaa yksi tai useampi perheenjäsen, joka/jotka eivät hyväksy hänen käyttäytymistään ja erityisesti seksuaalista käyttäytymistään.” (2)
Lisääntymisterveyteen liittyvä väkivalta
Lisääntymisterveyteen kohdistuva väkivalta on käyttäytymistä, joka häiritsee naisen itsenäistä päätöksentekoa lisääntymisterveyteensä liittyen. Se voi ilmetä ehkäisyn sabotointina, pakottamisena tulla raskaaksi tai raskauden lopputuloksen kontrollointina.(1)
Joitakin esimerkkejä lisääntymisterveyteen kohdistuvasta väkivallasta:
• Uhrin pakottaminen tai painostaminen tulemaan raskaaksi, saamaan lapsen tai tekemään abortin
• Ehkäisyn saannin estäminen
• Seksitaudin tietoinen tartuttaminen uhriin
• Gynekologisiin tai synnytykseen liittyviin terveyspalveluihin ja tietoihin pääsemisen estäminen tai rajoittaminen
Lähisuhdeväkivaltaa esiintyy useissa eri muodoissa. Lue lisää EU-rahoitteisen IMPROVE-hankkeen sarjakuvakampanjasta “How to recognise domestic violence” (”Kuinka tunnistaa lähisuhdeväkivaltaa”):