Videot
Viestintästrategiat
Katsaus eri hoitomuodoista
Reagoiminen kertomukseen lähisuhdeväkivallasta
Terveydenhuollon sisäinen viestintä
Naistentaudit/synnytys
Pohdintatehtävä
(1) Arvioi lääkärin kykyä kuunnella aktiivisesti Katienin huolia. Tunnista hetket, jolloin aktiivisella kuuntelemisella oli merkitystä vuorovaikutuksessa.
(2) Pohdi lääkärin lähestymistapaa arkaluonteisten tietojen paljastamiseen. Miten hän osoitti empatiaa ja huomaavaisuutta Katienin tilannetta kohtaan?
(3) Pohdi lääkärin Katieille tarjoamia ehdotuksia tai tukea. Miten lääkäri huomioi Katiein mahdolliset huolenaiheet tai kysymykset?
Pohdintatehtävä
(1) Arvioi, edustiko lääkärin viestintä potilaskeskeistä hoitoa. Miten lääkäri otti potilaan mukaan päätöksentekoon?
(2) Kiinnitä huomiota lääkärin kehonkieleen ja sanattomiin vihjeisiin. Miten nämä tekijät vaikuttivat viestintään yleisellä tasolla?
(3) Tee yhteenveto vaikutelmasta, jonka sait lääkärin viestintätyylistä tässä tilanteessa. Mitkä olivat erityisen tehokkaita keinoja, ja missä olisi parantamisen varaa?
Pohdintatehtävä
(1) Tunnista hetket, jolloin terveydenhuollon ammattilainen ilmaisee empatiaa ja osoittaa ymmärtävänsä potilasta. Miten se vaikuttaa potilaan kokemukseen?
(2) Pohdi terveydenhuollon ammattilaisen osoittamaa kulttuurista osaamista. Näkyykö kulttuurisensitiivisyys viestinnässä ja milloin?
(3) Pohdi strategioita, joilla terveydenhuollon ammattilainen rakentaa potilaan luottamusta ja ylläpitää sitä. Kuinka tärkeää luottamus on tässä terveydenhuollon ympäristössä?
Kirurgia, ensiapupoliklinikka
Task for reflection
(1) Reflect on the physician’s response to the patient’s asthma. How did the physician show empathy, and what cues in the patient’s language indicated there might be an underlying issue?
(2) Consider the moment when the patient hesitated to talk about the problems in the relationship. How did the physician enhance trust and create a safe space for the patient to share the experiences?
Lastentaudit
Pohdintatehtävä
(1) Pohdi tapaa, jolla lastenlääkäri välitti tietoa. Mitä huomioita teit kielivalinnoista ja sanamuodoista?
(2) Mitä muuta huomasit ympäristössä?
Pohdintatehtävä
(1) Tunnista tilanteet, joissa terveydenhuollon ammattilainen osoittaa kuuntelevansa aktiivisesti. Miten aktiivinen kuunteleminen edistää tehokasta viestintää tilanteessa?
(2) Arvioi, miten terveydenhuollon ammattilainen antaa tietoa potilaalle. Esitetäänkö tiedot selkeästi ja ymmärrettävästi?
(3) Tarkastele, miten terveydenhuollon ammattilainen huomioi potilaan huolenaiheet ja kysymykset. Kuinka tehokkaasti hän vastaa huolenaiheisiin?
Tapaus
Tapaus: Lähisuhdeväkivallasta kertominen vastaanotolla
80-vuotias leski Thompson hakeutui lääkäriin ahdistus- ja masennusoireiden vuoksi.
Tohtori Miller: Huomenta, herra Thompson. Miten voit tänään?
Thompson: Tavallisia kipuja ja särkyjä vain, joita tulee iän myötä. Ei mitään syytä huoleen.
Tohtori Miller: Ymmärrän. Olen kuitenkin tässä, jos sinulla on huolia. Tuleeko mieleen mitään, mistä haluaisit keskustella?
Thompson: No, en mistään fyysisestä. Olen ollut viime aikoina apea ja väsynyt.
Tohtori Miller: Arvostan avoimuuttasi. Puhutaan siitä, mitä sinulla on mielessäsi. Onko sinulla fyysisen epämukavuuden lisäksi ollut sellaisia muutoksia elämässäsi tai ihmissuhteissasi, jotka voisivat vaikuttaa hyvinvointiisi?
Thompson: (epäröiden) Siitä… Siitä ei ole helppo puhua. Kyse on hoitajastani Jessicasta. Meillä ei ole mennyt hyvin.
Tohtori Miller: Vaikeista tilanteista puhuminen vaatii rohkeutta. Voisitko kertoa lisää siitä, mitä on tapahtunut?
Thompson: Hän suuttuu usein ja sanoo loukkaavia asioita. Tuntuu, että joudun varomaan askeleitani. Tiedäthän?
Tohtori Miller: Ikävä kuulla, herra Thompson. Kuulostaa haastavalta. Voisitko vielä kertoa, miten se vaikuttaa sinuun?
Thompson: (varuillaan) Se vaikuttaa nukkumiseeni ja mielialaani. Tunnen olevani loukussa omassa kodissani.
Tohtori Miller: Kiitos, että uskalsit kertoa minulle.
Thompson: Haluaisin vain, että se loppuu. Se vaikuttaa terveyteeni fyysisesti ja henkisesti.
Tohtori Miller: Ymmärrän ja olen tässä apunasi. Voimme yrittää ratkaista ongelman yhdessä. Jos sinulle vain sopii, meidän pitää ehkä kertoa muille, jotka voivat tukea sinua.
Thompson: Kiitos, minä… En tiennyt, pitäisikö minun sanoa mitään. Minulla on ollut vaikeaa. En tiennyt, kenen puoleen kääntyä.
Tohtori Miller: Et ole yksin, herra Thompson. Varmistamme turvallisuutesi ja hyvinvointisi ja kerromme oikeille ihmisille, jotka voivat auttaa sinua vaikeassa tilanteessa.
Pohdintatehtävä
(1) Tarkastele luottamuksen rakentamisen merkitystä tässä tapauksessa. Miten tohtori Miller osoitti herra Thompsonille olevansa luotettava huomioiden tilanteen arkaluonteisuuden? Pohdi luottamuksen rakentamisen strategioita haastavissa ja haavoittuvissa olosuhteissa.
(2) Tunnista herra Thompsonin vastaanotolla antamat vihjeet, jotka viittasivat mahdolliseen väkivaltaan. Miten tohtori Miller tunnisti ja tulkitsi vihjeet?
Tutustu myös mahdollisiin merkkeihin ikäihmisten kokemasta lähisuhdeväkivallasta moduulissa 2.
Tapaus: Transnainen kertoo lähisuhdeväkivallasta vastaanotolla
Alla on esimerkki positiivisesta potilaan ja henkilökunnan välisestä vuorovaikutuksesta. Kohtauksessa keskustelevat transnainen Claire ja vastaanottovirkailija Danielle.
Danielle: Hyvää iltapäivää. Miten voin auttaa?
Claire: Hei. Minulla on tapaaminen tohtori Brownin kanssa puoli kolmelta.
Danielle: Saisinko nimesi?
Claire: Claire Brooks.
Danielle: Olen pahoillani, mutta nimeäsi ei löydy täältä. Voisiko tapaamisesi olla eri nimellä?
Claire: Ai, niin. Muutin nimeni äskettäin Lawrencesta Claireksi.
Danielle: Selvä. Tapaaminen on näköjään nimellä Lawrence Brooks. Pahoittelut virheestä. Päivitän heti oikean nimesi ilmoittautumisjärjestelmään.
Haluaisin vielä varmistaa, että tiedot ovat oikein. Voisitko kertoa syntymäaikasi?
Claire: 12. marraskuuta 1987.
Pohdintatehtävä
(1) Danielle käyttää kohtauksessa useita viestintästrategioita Clairen kanssa. Tunnistatko ne?
Tapauksen ja pohdintatehtävän lähde: National LGBTQIA+ Health Education Center, ”Affirmative Services for Transgender and Gender-Diverse People – Best Practices for Frontline Health Care Staff”, 2020, p. 7 www.lgbtqiahealtheducation.org/publication/affirmative-services-for-transgender-and-gender-diverse-people-best-practices-for-frontline-health-care-staff/, viitattu 11.2.2024.
Tapaus: Lähisuhdeväkivallasta kertominen vastaanotolla
19-vuotias potilas käy lääkärillä kysymässä neuvoa.
Lääkäri: ”Huomenta. Miten voin auttaa?”
Potilas: ”Tunnen oloni todella ylirasittuneeksi ja halusin kysyä, voisitko antaa minulle kaksi viikkoa sairauslomaa?”
Lääkäri: ”Tuntuuko sinusta siltä jostakin tietystä syystä, ja onko näin tapahtunut aiemmin?”
Potilas: ”En ole koskaan ollut sairauslomalla ylirasituksen takia. Muutin kuitenkin äskettäin pois vanhempieni luota omaan asuntooni. Kaikki on vain liikaa juuri nyt.”
Lääkäri: ”Voin tietysti antaa sinulle sairauslomaa, mutta jos tilanne on sinulle tosiaan liikaa, tarjoaisin mielelläni lisätukea. Haluaisitko puhua siitä?”
Potilas: ”Hmm, minusta ei oikeastaan tunnu hyvältä puhua siitä. Minulla on ollut ongelmia äitini kanssa. Hän on kontrollifriikki ja tarkastaa puhelimeni vähän väliä. Tappelimme aina, kun halusin tavata ystäviäni. Siksi tulin aina vain eristyneemmäksi, enkä ole kotoa muutettuani puhunut muille kuin vanhemmilleni. Äitini luki ystävieni viestit ennen kuin ehdin lukea niitä itse. Se tuntui todella pahalta, ja siksi päätin muuttaa pois. En kuitenkaan tiedä, oliko se oikea päätös.”
Lääkäri: ”Jos äitisi ohjaili ja kiusasi sinua, niin miksi epäilet muuton olleen virhe?”
Potilas: ”Kun muutin omaan asuntooni, äitini soitteli minulle ja lähetti viestejä. Minua ahdistaa, kun hän sanoo, ettei voi elää ilman minua ja aikoo satuttaa itseään, jos en muuta takaisin. Näen hänen autonsa parkkipaikalla aina: ostoksilla, töissä ja kun tapaan ystäviäni. Minusta tuntuu, että hän on koko ajan lähellä. Voiko se edes olla sattumaa? Olen tavannut hänet jo monta kertaa, koska säälin häntä ja pelkään, että hän todella satuttaa itseään.”
Pohdintatehtävä
(1) Pohdi lääkärin vastausta potilaan alkuperäiseen sairauslomapyyntöön. Miten lääkäri osoitti empatiaa, ja mitkä potilaan sanalliset vihjeet viittasivat siihen, että taustalla voi olla jokin muu ongelma?
(2) Pohdi hetkeä, jolloin potilas epäröi puhua ihmissuhdeongelmista. Miten lääkäri onnistui rakentamaan luottamusta ja turvallisen tilan, jotta potilas saattoi kertoa kokemastaan?
(3) Analysoi potilaan kuvausta hänen äitisuhteestaan. Mitä lähisuhdeväkivallan varoitusmerkkejä huomaat? (katso myös moduulia 2)
Tapaus: Lähisuhdeväkivaltaepäilyn tunnistaminen ja siihen reagoiminen
Robin on tullut ensiapupoliklinikalle. Hänellä epäillään murtunutta käsivartta ja kylkiluita, ja hänellä on mustelmia kaulan ympärillä.
Robin on tavannut triagehoitajan. Hän kertoi hoitajalle, että hän sai vammat kaatuessaan asuntonsa portaissa. Hänen kaulassaan olevien mustelmien vuoksi tohtori Andersson on huolissaan siitä, että Robin on voinut joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi.
Robin: Tunnen itseni ihan typeräksi! En tiedä mitä tapahtui. Kompastuin vain portaiden yläpäässä. Yritän olla varovaisempi tulevaisuudessa. Kestääkö paraneminen kauan?
Tohtori Andersson: Vahinkoja sattuu. Keskitytään parantamaan sinut. Huomasin, että olet ollut täällä muutaman kerran viime aikoina. Onko siihen mitään erityistä syytä?
Robin: Olen kai vain todella kömpelö. Kaatuilen kaiken aikaa. Tiedäthän?
Tohtori Andersson: Mustelma kaulan ympärillä on hyvin epätavallinen vamma kaatumisesta. Sellainen tulee paljon todennäköisemmin paineesta, esimerkiksi jonkun käsistä… Onko kaikki hyvin kotona?
Robin: En ymmärrä, mitä yrität vihjailla. Kaikki on hyvin. Voisitko korjata käteni ja päästää minut kotiin?
Tohtori Andersson: Haluan varmistaa, että saat oikeaa hoitoa. Olen huolissani vammoistasi riippumatta siitä, mitä sanot. Voitko kertoa lisää siitä, mitä kotona mahdollisesti tapahtuu?
(Robin pysyy vaiti)
Tohtori Andersson: Olen tässä apunasi. Jos sinusta ei tunnu hyvältä kertoa, sekin sopii. Hyvinvointisi kannalta on kuitenkin tärkeää, että näemme kokonaiskuvan. Mietitään nyt, mikä olisi paras tapa parantaa vammasi.
Robin: (alkaa itkeä) Uusi kämppis muutti luokseni pari kuukautta sitten. Aluksi hän vain vitsaili. Löi leikillään ja sellaista. Sitten tilanne paheni, ja hän satutti minua. Kun yliopisto stressaa häntä, hän purkaa tunteensa minuun. Luulen, että olen masentunut. En voi puhua kenellekään. Pelkään ja tunnen itseni voimattomaksi.
Tohtori Andersson (pitää tauon ja antaa Robinille aikaa): Tiedän, että siitä on vaikea puhua. Kiitos, että kerroit minulle. Se ei ole helppoa. Sinun ei tarvitse kestää tätä yksin. Ei ole oikein, että kämppiksesi satuttaa sinua ja sinä pelkäät häntä. On tärkeää hoitaa sekä fyysisiä vammojasi että henkistä hyvinvointiasi. Olen todella huolissani ja haluaisin auttaa sinua.
Pohdintatehtävä
(1) Arvioi lääkärin viestintätaitoja tilanteessa. Mitä tekniikoita tohtori Andersson käytti rohkaistakseen Robinia kertomaan tilanteestaan? Miten tehokas viestintä voi olla keskeisestä mahdollisessa väkivaltatilanteessa?
(2) Pohdi vihjeitä, jotka saivat tohtori Anderssonin epäilemään lähisuhdeväkivaltaa. Miten lääkäri luovi riskialttiissa tilanteessa kunnioittaen Robinin alkuvaiheen haluttomuutta kertoa lisää?
(3) Arvioi tohtori Anderssonin viestintästrategiaa. Miten lääkäri onnistui saamaan tietoa Robinin vammoista huomioiden samalla tämän tunne-elämän tilan?
Tapaus mukautettu lähteestä General Medical Council 2023
Tapaus: Varoitusmerkkien tunnistaminen ja viestintä hammaslääkärillä, kun epäillään väkivaltaa
Rouva Miller on uusi potilas hammaslääkärillä. Tulosyy on jatkuva hammassärky ylähampaissa. Hammaslääkäri panee välittömästi merkille potilaan ahdistuneen ja aran käyttäytymisen. Vaikka potilas on jo täyttänyt odotushuoneessa esitietolomakkeen, hammaslääkärillä on hetki aikaa tutustua potilaaseen paremmin.
Hammaslääkäri: ”Oletko muuttanut K:hon äskettäin?”
Rouva Miller: ”En. Mieheni ja minä olemme asuneet täällä seitsemän vuotta. Minulla ei ole vielä ollut ongelmia hampaideni kanssa. Nyt en ole saanut nukuttua hammassäryn takia niin moneen yöhön, että en kestä enää.”
Hammaslääkäri: ”Selvä. Katsotaanpa sitten tarkemmin.” Hammaslääkäri huomaa hoidon alettua pientä punertavaa verenvuotoa potilaan silmien lähellä.
Potilas säpsähtää välittömästi, kun hammaslääkäri yrittää katsoa hänen suuhunsa peilin avulla. ”Olen hyvin varovainen”, hammaslääkäri sanoo potilaalle. ”Yritän vain nähdä, mistä kipu voisi johtua.”
Rouva Miller nyökkää, muttei rentoudu. Hän pysyy jännittyneessä asennossa. Kun rouva Miller säpsähti tutkimuksen aikana, hänen kaulahuivinsa valahti, ja hammaslääkäri näki useita tummanvioletteja ja jo haalistuneita mustelmia hänen kaulassaan. Hammaslääkäri huomaa ne, muttei mieti asiaa sen enempää.
Hammaslääkäri ei löydä säryn lähdettä tutkimuksen aikana, joten hän haluaa ottaa röntgenkuvia. ”Onko se todella tarpeen?” kysyy rouva Miller. ”Ehdottomasti”, vastaa hammaslääkäri. ”Tulit tänne tänään ensimmäistä kertaa. Haluan muodostaa yleiskuvan. Hampaan juurien kärjet ja mahdollinen tulehdus voidaan diagnosoida vain röntgenkuvasta. Haluaisin ottaa sitä varten yleiskuvan (OPG/PSA), jossa näkyvät kaikki hampaat, leuat ja molemmat leukanivelet. Ulkoisesta tutkimuksesta en myöskään näe selvästi, mistä hampaasta kipu on peräisin. Valitettavasti en voi auttaa ilman lisätietoja. Röntgenkuvaus ei satu lainkaan. Kone kiertää sinut vain kerran!”
Hammaslääkäri järkyttyy nähdessään röntgenkuvan. Hän huomaa kuvasta alaleuan murtuman. Hän miettii, miksei rouva Miller tullut aiemmin. Hän on varmasti ollut tuskissaan. Kun rouva Miller on taas hoitotuolissa, hammaslääkäri mainitsee murtuneen leuan.
Hammaslääkäri: ”Näen röntgenkuvassa tuoreen murtuman alaleuassa. Se voi olla kivun syy. Muistatko, miten sait vamman?”
Rouva Miller vastaa: ”Voi, siitä on jo kauan. En oikein muista enää.”
Hammaslääkäri: ”Onko kaikki hyvin kotona? Tällaisia vammoja näkee usein, kun joku on satuttanut toista. Kävikö sinulle niin? Näin myös useita mustelmia kaulassasi.”
Rouva Millerin silmät täyttyvät kyyneleistä, mutta hän ei vastaa kysymyksiin. Hammaslääkäri kunnioittaa hänen päätöstään eikä halua painostaa häntä.
Hoidon päätteeksi hammaslääkäri kuitenkin antaa hänelle eräänlaisen käyntikortin, jossa on turvakotien ja väkivaltaan liittyvien auttavien puhelinten numeroita. Hammaslääkäri kertoo, että rouva Miller voi mennä turvakotiin, jos jokin kotona pelottaa häntä tai hän ei enää tunne oloaan turvalliseksi. Hammaslääkäri kertoo, että Rouva Miller voi myös ottaa häneen yhteyttä tarvittaessa ja ettei kukaan saa satuttaa tai pelotella toista.
Hammaslääkäri kehottaa potilasta tulemaan pian takaisin saamaan jatkohoitoa ja lisää merkinnän potilastietoihin. Hän aikoo puhua rouva Millerin kanssa uudelleen tämän kotitilanteesta.
Syventäviä pohdintatehtäviä:
(1) Mitä merkkejä tapauksessa on siitä, että rouva Miller on voinut joutua lähisuhdeväkivallan uhriksi?
(2) Millaisia kysymyksiä hammaslääkäri kysyi potilaalta suoraan tai epäsuorasti?
(3) Mitä huolia ja pelkoja rouva Millerin kaltaisilla potilailla voi olla hammashoidossa? Mikä saattaa estää uhria kertomasta kokemastaan lähisuhdeväkivallasta?
(4) Miten hammaslääkäri reagoi, kun rouva Miller ei vastannut kysymyksiin lähisuhdeväkivallasta?
Osaamisen arviointi – Testejä
Osaamisen arviointi: Kommunikaatio lähisuhdeväkivallan uhrien kanssa
Kysely viestinnästä hammaslääkärillä: